Tarinoita vaihdosta: rahoitus ja kulut

Vaihto-opiskelun voisi kuvitella olevan kallista lystiä opiskelijalle. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole! Vaihdon kustannukset vaihtelevat laajasti vaihtokohteesta, maan hintatasosta, myönnetystä apurahasta ja omasta elämäntyylistä riippuen. Vaihto-opiskeluni Perussa ei maksanut itselleni mitään, joten taloudellisista syistä ei kenenkään tarvitse kotiin jäädä!

Vaihto-ohjelma mahdollisti muuton kaukomaille

Rahoitin koko vaihtoni saamallani apurahalla, sekä tietysti opinto- ja asumistuella. Vaihto-ohjelmaani ylläpitävä North-South-South tarjosi kaikille vaihtopaikan saaneille 1300 euron matka-apurahan lentoja varten ja lisäksi 400 euroa kuukausittain asumiskulujen kattamiseen. Vaihto-ohjelmia on lukuisia, omansa on ainakin Euroopan kohteille (Erasmus), pohjoismaille (Nordplus) ja globaalille Etelälle (North-South-South). Budjetti riippuu ohjelmasta, mutta kauemmas lähtiessä on apuraha yleensä isompi. Vaihtoon voi myös lähteä itsenäisesti, jolloin vaihdosta sovitaan kahdenvälisesti kohdeyliopiston kanssa ja rahoitusta voi hakea erilaisilta kansainvälistä opiskelua tukevilta rahastoilta ja yliopistolta. Koska lukukausimaksuja ei ollut ja eläminen oli edullista, riittivät saamani tuet kattamaan koko vaihto-opiskelun. Elin kuitenkin pihisti ja säästin arjessa voidakseni matkustella mahdollisimman paljon. Suurin menoerä oli lentojen lisäksi kuukausittainen vuokra, joka oli silti lähes puolet pienempi, kuin Suomessa asuessani. Rahaa kului myös paljon reissailuun, etenkin maansisäisiin lentoihin. Perussa lentäminen on lähes välttämätöntä, sillä moniin Amazonian kaupunkeihin ei kulje teitä, vaan maanpinnalla liikkuminen tapahtuu jokia pitkin. Tunnin lentoa vastaava matka taittuu jokea pitkin esim. Iquitokseen mentäessä 5-7 päivässä. Muualle bussiyhteydet ovat hyvät ja eri yhtiöt kuljettavat turisteja ja paikallisia kaupunkien välillä melko edullisesti. Andeja ylitettäessä busseihin kuitenkin liittyy aina riskejä, kuten maanvyöryjä ja kanjoniin syöksymisiä.

 

Elinkustannukset Limassa

Perun hintataso vaihtelee paljon alueesta riippuen, mutta Suomen hintatasoon verrattuna kaikkialla on edullista. Päääkaupungin Liman hintataso vaihtelee myös kaupunginosasta riippuen: Esimerkiksi San Marcoksen alue, jolla kohdeyliopistoni ja ensimmäinen kämppäni sijaitsi, on todella edullinen. Jonkin sortin majoituksen voi löytää alle sadan euron kuukausivuokralla ja lounasravintoloissa vatsansa täyttää parilla eurolla. Yliopiston kampusalueella on runsaasti opiskelijaravintoloita, joissa lounas kustantaa juurikin 2-3 euroa. Yliopistolla on myös yksi yhteinen ruokala, jossa aamupala, lounas ja iltapala ovat ilmaisia kaikille, mutta vaihtoehtoja on yleensä vain yksi ja se jaetaan metalliastialle inttityyliin. Jos asuu ”paremmilla” alueilla esim. Mirafloresissa, voi lounaasta maksaa helposti vähintään kolminkertaisen hinnan. Turistisilla alueilla myös majoittuminen ja asuminen on kalliimpaa, mutta hostelliyöstä ei silti tarvitse maksaa kymmentä euroa enempää. Elintarvikkeiden hinnoissa kosmetiikka ja maitotuotteet pääsivät Suomen tasolle, mutta muuten ruokakauppalaskut olivat kohtuulliset. Matkustaminen erilaisilla busseilla Liman sisällä on lähes ilmaista, ja taksitkin ovat edullisuudessaan ja helppoudessaan varteenotettava vaihtoehto, etenkin yöaikaan. Itse opiskelussa rahaa kului ainoastaan materiaalien kopiointeihin ja tulostamiseen, mutta ilman omaa tietokonetta rahaa olisi kulunut jonkin verran myös nettikahviloihin. Baareissa juomien hinnat ovat Suomen tasoa, joten halutessaan lompakkonsa saa tyhjennettyä viimeistään yöelämässä.

Opiskelijaedut talteen myös ulkomailla

Perussa vielä hyvin harva tuntee ISIC-korttia (kansainvälinen opiskelijakortti), joten kortista oli hyötyä lähinnä valmiiksi kalliissa isojen yritysketjujen hostelleissa. Sen sijaan maa tukee omia opiskelijoitaan kattavilla alennuksilla ja etuuksilla, etenkin nähtävyyksissä, kuten museoissa ja historiallisissa kohteissa. Vaihto-opiskelijoina saimme San Marcoksen yliopistosta omat opiskelijakortit, joiden avulla pääsimme moniin paikkoihin, joihin ei muuten olisi ollut varaa mennä, puoleen hintaan. Turistikohteiden hinnat voivat olla maan hintatasoon nähden todella korkeita, joten kenen tahansa vaihtoa harkitsevan kannattaa siis kysyä mahdollisuudesta paikalliseen opiskelijakorttiin!

 

Seuraava -ja ehkä viimeinen- vaihto-opiskeluun liittyvä postaukseni tulee käsittelemään perulaista kulttuuria ja siihen sopeutumista. Hasta pronto!