Aitiopaikka maailmaan

Elämme jännittäviä aikoja.

Kun reilut kaksi vuotta sitten päätin hakea lukemaan viestintää, maailma näytti vielä kovin erilaiselta.  Varsinkin viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon.

Suomen talous on samanlaisessa kurimuksessa, kuin viimeksi aikana jota minä en edes kykene muistamaan. Nykyistä pakolaiskriisiä on nimitetty historialliseksi taitekohdaksi, siirtymäksi uuteen aikakauteen. Pitkin Eurooppaa kalistellaan sapeleita ja viha kuplii nettikeskusteluissa ennen näkemättömällä tavalla. Ihmiset eivät luota mediaan, eivätkä poliitikoihin – eivätkä oikeastaan mihinkään muuhunkaan. Leipäjonot kiemurtelevat viikko viikolta pidempinä.

Suomalaiset ovat aktivoituneet kaduille. Mielenosoituksista on tullut suorastaan arkipäiväisiä. Tällä viikolla Helsingissä on marssittu ainakin antirasismin ja feminismin puolesta, seuraavaksi opintotuen ja suomalaisen luonnon puolesta. Pian osoitetaan taas mieltä monikulttuurisuutta vastaan, ja lähitulevaisuudessa on suunnitteilla myös leikkauspolitiikkaa vastustava joukkomielenosoitus.

 

Politiikka, kaiken avain

Viime keväänä valittu hallitus pyrkii tasapainottamaan Suomen sakkaavaa taloutta leikkauspolitiikalla ja norminpurkutalkoilla. Vuosi toisensa perään puhutaan NATO:sta. Maailmalla neuvotellaan TTIP:sta, TiSA:sta ja TPP:sta. Euroopan Unioni tutisee pakolaisvirtojen edessä. Koko ajan tapahtuu niin paljon, että aktiivisimmankaan sivustaseuraajan on vaikea pysyä enää kärryillä. Pidempiaikaiset prosessit etenevät omalla painollaan.

Politiikka seisoo kaiken tämän keskellä, ohjaten kaikkea mitä tapahtuu. Saammeko aikaan yhteiskuntasopimuksen? Löytyykö pakolaiskriisiin ratkaisu? Säilyykö Schengen? Romahtaako Kreikka? Liitymmekö Natoon? Kenelle kuuluu oikeus avioitua, oikeus adoptoida? Muutetaanko kansallisomaisuus rahaksi? Kuinka DiEM25 kehittyy? Saammeko saatettua toteen riittäviä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Mitä tapahtuu, jos kaikki tämä toteutuu? Tai jos kaikki jää toteutumatta?

 

Ne, jotka eivät tunne historiaansa…

Historiakin on läsnä koko ajan, kaikkialla. Se ei ole merkityksetöntä, vaan päinvastoin voimakkaasti liitoksissa kaikkeen, mitä tapahtuu ja tehdään. Historialla on osansa siinä, millaisia kansakunnat ja puolueet ovat tänään. Historialla on merkitystä siinä, kuinka hoidamme pakolaiskriisiä sekä kasvavaa vihaa ja pelkoa Euroopassa.

Toisaalta ei ole kuitenkaan myöskään merkityksetöntä, kenen kirjoittamaa historiaa luemme. Siitäkin kun löytyy monia tulkintoja, ja nytkin voimme havaita monia tahoja, jotka pyrkivät tuomaan esiin oman näkemyksensä, omaa agendaansa vahvistaakseen. Sekä erilaiset ryhmät että kokonaiset valtiot näkevät historian eri tavoin. Kenen viesti voittaa ja hyväksytään vallitsevaksi totuudeksi kussakin yhteisössä?

Historialla voidaan oikeuttaa omaa toimintaa hyvin tehokkaasti, ja näin onkin tehty vuosisatoja, kerta toisensa perään. Sillä voidaan perustella paljon, oppia vielä enemmän ja viedä maailmaa kohti parempaa, mutta sillä voidaan aiheuttaa myös taantumusta – jopa mittavaa tuhoa.

 

Ei maailma yksin muutu

Suurin merkitys yliopisto-opinnoilla on ollut henkilökohtaisella tasolla. Paitsi että ympäröivä maailma on muuttunut, olen myös minä muuttunut. Katson tapahtumia uusin silmin, avoimin ja uteliain. Kykenen ja uskallan kyseenalaistaa, arvioida ja vertailla asioita. Hyväksyn sen, etten aina ymmärrä, eikä aina ole löydettävissä yhtä hyvää saati selkeää selitystä. Minulla on rohkeutta ajatella itse. Näen tapahtumat uudella tavalla, kytkeytyneinä toisiinsa ja historian solmukohtiin, liitoksissa tehtyihin päätöksiin ja sopimuksiin.

Nykyhetki on hyvin kiehtova aika opiskella valtiotieteitä. Kun nyt selaan viestinnän pääsykoekirjaa, näyttäytyy se paitsi jo monin paikoin vanhentuneena, myös muuten täysin uudesta näkökulmasta. Luettuani kirjastossa tuntikausia vuosien 1917-1918  sanomalehtiä, katson nykyhetken yhteiskunnallista vastakkainasettelua jälleen uudella tavalla. Jo muutaman vuoden opiskelun jälkeen kaikki edellä kuvaamani kehityskulut, tapahtumat ja vielä kysymysmerkkeinä heijastuvat skenaariot näyttävät paljon selkeämmiltä ja helpommin ymmärrettäviltä. Tiedän laajemmin, mitä maailmassa tapahtuu ja ymmärrän paremmin, miksi.

Asiat muuttuvat ja kehittyvät todella nopeasti. Elämme tosiaan mielenkiintoisia aikoja, hyvässä ja pahassa. Jos aitiopaikka maailmaan kiinnostaa, suosittelen lämpimästi harkitsemaan politiikan tutkimusta. Täällä riittää nähtävää.