Konferenssikuulumisia ja kotitenttiä

Huumausainekonferenssi oli ja meni, ja oli kyllä jännää kuunnella kokonainen päivä eri tieteenalojen edustajia puhumassa huumausainepolitiikasta, addiktioista, lainsäädännöstä ja tutkimuksesta. Toinenkin päivä konferenssia olisi ollut tarjolla, mutta tänään alkaneen kotitentin takia oli pakko suunnata jo maanantaina takaisin Helsinkiin ja eilen tiistaina taas Turkuun – ehti käydä viimeiset materiaalit tenttiä varten lävitse ja hoitamaan pakolliset menot alta pois.

Tenttiin vastaaminen on alkanut sen verran hyvin, että ajattelin pikaisesti tulla kertoilemaan kuulumisia Tallinnasta ja samalla hieman lepuuttamaan aivoja kotitentistä, josta kertoilen hieman tekstin lopussa. 

Vanhan Tallinnan kapeat kadut ja sievät talot olivat konferenssin jälkeen sateesta huolimatta mukavia kierreltäviä. Aikaa tosin ei moiseen ollut kehuttavasti, mutta hetken ehti onneksi niitäkin ihailla!

Vanhan Tallinnan kapeat kadut ja sievät talot olivat konferenssin jälkeen sateesta huolimatta mukavia kierreltäviä. Aikaa tosin ei moiseen ollut kehuttavasti, mutta hetken ehti onneksi niitäkin ihailla!

Konferenssi oli tosiaan hyvinkin intensiivinen. Viron oikeusministeri avasi päivän puhumalla Viron tämänhetkisestä tilanteesta ja huumeongelmasta, joka Virossa yhäkin näkyy selvästi, ja jonka kitkeminen on isossa roolissa tämän hetken politiikassa. Useat eri tutkijat kertoivat, mitä tällä hetkellä pidetään huumausainepolitiikan osalta selkeänä, ja mitä kysymysmerkkejä aiheeseen liittyy. Kaikki luennoijat puhuivat englantia Viron oikeusministeriä lukuunottamatta, ja konferenssissa oli myös tulkkaus eestiksi, venäjäksi ja englanniksi – melko kehittynyttä, sanoisin! Ja olihan se jännää kuunnella reaaliaikaista dubbausta kuulokkeista oikeusministerin esiintyessä. Ja kaiken muun hyvän lisäksi kuvittaja piirteli koko konferenssin ajan hienoa taidetta valtavalle paperille. Kyseisestä taideteoksesta on tuo yläpalkin kuvakin napattu!

EU:n edustaja kävi lävitse erilaisia tilastoja ja kuvia, ja kyseenalaisti lopulta kaikki. Jäsenvaltioiden erot dokumentoitavien tietojen valinnoista ja dokumentoinnin tarkkuudesta vaihtelevat niin paljon, ettei selkeää kuvaa kuulemma yksinkertaisesti pysty niistä saamaan. Viron oikeusministeriön sivuilta pääsee katsomaan luentomateriaaleja enemmänkin, mikäli jotakuta kiinnostaa. :)

EU:n edustaja kävi lävitse erilaisia tilastoja ja kuvia, ja kyseenalaisti lopulta kaikki. Jäsenvaltioiden erot dokumentoitavien tietojen valinnoista ja dokumentoinnin tarkkuudesta vaihtelevat niin paljon, ettei selkeää kuvaa kuulemma yksinkertaisesti pysty niistä saamaan. Viron oikeusministeriön sivuilta pääsee katsomaan luentomateriaaleja enemmänkin, mikäli jotakuta kiinnostaa. 🙂

Kokonaiskuvaa tilanteesta ei luonnollisesti noin lyhyessä ajassa voi saada, mutta hienoisia suuntaviivoja kyllä – ja sen perusteella voisi sanoa, että humaanimpaan suuntaan tuntuu asiat olevan menossa, ja huumausainepolitiikassakin alkaa näkyä sävyjä mustan ja valkoisen välissä. Ihan loistavaa, jos multa kysytään.

Yritin myös kalastella konferenssin aikana kysymyksiä, joita voisi itse gradussa pohtia, mutta tulinpahan sen suhteen lopulta siihen tulokseen, että jätän sittenkin huumausainekysymysten tutkimisen muille – sen osalta ollaan jo menossa sen verran hyvään suuntaan, etten koe aiheen tutkimista ihan niin kiintoisaksi ehkä kuitenkaan. Olisi mukavaa tehdä jotain muutakin kuin toistaa jo tutkittuja ja hyväksyttyjä näkökulmia.

Osallistujat saivat konferenssissa hienot esitteet, samaa sarjaa olevat nimikyltit ja muistiinpanolehtiöt ja vielä hienon kynänkin kaupan päälle. Mua melkein huvitti, en tosiaan osannut odottaa moista.

Osallistujat saivat konferenssissa hienot esitteet, samaa sarjaa olevat nimikyltit ja muistiinpanolehtiöt ja vielä hienon kynänkin kaupan päälle. Mua melkein huvitti, en tosiaan osannut odottaa moista.

Mistä pääseekin tuon kotitentin pariin. Kyseessä siis juurikin noihin syventäviin opintoihin, eli tuohon pakettiin jossa gradu tulee myös väsättyä, liittyvä tentti. Kysymykset liittyvät kurssin yleiseen tematiikkaan, ja niitä on tarjolla kuusi, joista neljä tarvitsee valita. Selkeästi painotusalueena on soveltava ajattelu, ja kysymyksiin vastatessa saa tietolähteinä käyttää muutakin materiaalia kuin tenttikirjallisuutta.

Tämän tyyppiset tentit ovat ehdottomasti ”mun juttu”, ainakin enemmän kuin tenttisaliin muutamaksi tunniksi istuminen ja asioiden nopea rustaaminen paperille parhaan muistinsa mukaan. Kysymkset on mahdollista muodostaa sellaisiksi, että omalle ajattelulle ja omille näkemyksille on tilaa, ja tietoa joutuu oikeasti soveltamaan ja pohtimaan, miten asiat linkittyvät yhteen. Juuri sitä, mitä yliopiston mun mielestä pitäisikin opettaa! Ulkoa lukeminen on toki hieno taito, ei siinä mitään, mutta väitän, että omasta ajattelusta on enemmän iloa. Vaikka oikeustieteellinen tiedekunta ei ihan kaikkien kurssien osalta tunnu olevan samaa mieltä.

Nyt taas takaisin pohdiskelemaan vastausta seuraavaan kysymykseen!