Vakavasti VAKAVAAN – vinkit pääsykokeisiin valmistautumiseen.

VAKAVA on pedagogisten alojen pääsykoe. VAKAVA-aineisto ilmestyy 31.3 klo 9 aamulla ja yhteishaku on auki vielä 6.4 asti. Itse hain erityispedagogiikan koulutukseen Turkuun keväällä 2013 ja pääsin sisälle ensimmäisellä kerralla ilman valmennuskurssia. Sisäänpääsy on hyvinkin mahdollista, mutta vaati organisoidun aikataulun, motivaatiota ja sitoutumista opiskelusuunnitelmaan ja aineiston opetteluun. Tässä postauksessa kerron, kuinka itse valmistauduin VAKAVA -kokeeseen. Keskityn erityisesti siihen, miten käsittelin VAKAVA-aineiston. Toivottavasti siitä on myös apua muille tänä vuonna sisään pyrkiville.

 

Mielestäni VAKAVA on aika mukava pääsykoe. Materiaali ilmestyy sopivasti muutamaa viikkoa ennen koetta ja aineisto ei ole liian laaja. Olen mielestäni aika hidas lukija. Aikaa on onneksi kuitenkin sen verran, että aineiston ehtii lukea monta kertaa. Tällöin aineiston oppii tuntemaan paremmin, joka parantaa lukunopeutta, koska tietää, mitä tekstissä on odotettavissa. Tänä vuonna lukuaikaa on reilu viisi viikkoa, ja sen aikana on mahdollista psyykata itsensä pysymään lukusuunnitelmassa. On jotenkin armollista, että prosessi ei kestä koko vuotta tai edes puoltaa vuotta, vaan se on nopeasti ohi.

 

Hyvä lukusuunnitelma on kaiken A ja O

Lukusuunnitelma oli itselleni ehdottoman tärkeä osa pääsykokeisiin valmistautumista, ja suosittelen kaikkia tekemään sellaisen. Hyvä lukusuunnitelma on realistinen, jolloin se vaatii paljon mutta ei liikaa. Siitä ilmenee selkeästi päivän aikana suoritettavat tehtävät ja lukemisen määrä. Mielestäni hyvään lukusuunnitelmaan kuuluu mös lepohetkiä ja jotain odottamisen arvoisia palkitsevia etappeja, jotka motivoivat sitoutumaan suunnitelman noudattamiseen.

 

 

Hakuvuotenani oli kuusi viikkoa lukuaikaa ja muistelin tehneeni ihan hulluna töitä koko lukuajan. Kaivettuani pääsykoemateriaalit kaapinpohjalta huomasin, että olin ollut töissä kahtena päivänä viikossa ja siltikin lukusuunnitelmaan mahtui vähintään yksi tai kaksi vapaapäivää joka viikkolle. Luin kuitenkin myös aina töiden jälkeen ja pänttäsin aamusta iltaan niinä päivinä, jotka olin varannut pelkälle lukemiselle. Motivaationi oli oikeasti aika korkealla.

 

 

 

Aineiston käsittely erilaisilla opiskelutekniikoilla tuotti oppimistulosta

Pääsykoemateriaali sisälsi kuusi artikkelia. Ja sivuja oli yhteensä 181. Ihan ensimmäisten kolmen päivän aikana luin kaikki artikkelit läpi ja suunnittelin, millainen lukuaikataulu minulle sopii sekä millaisilla menetelmillä minun on parasta artikkeleita opetella.

 

Toiseen vaiheeseen käytin kuusi kokonaista lukupäivää. Otin aina yhden artikkelin yhdeksi päiväksi käsittelyyn. Luin sen ensin läpi ja suunnittelin, millaisia muistiinpanoja artikkelista kannattaa tehdä. Tein todella tarkat ja yksityiskohtaiset muistiinpanot, ja A5 kokoiseen vihkoon tuli aina yhdestä artikkelista n. 15 sivua muistiinpanoja. Tällainen oli hyödyllistä, koska VAKAVA -kokeessa jopa joidenkin pienten yksityiskohtien ulkoa opettelu ja muistaminen saattaa olla merkittävää. Toisaalta koe on pyrkinyt olemaan joka vuosi yhä soveltavampi. Kuitenkin ulkoa muistaminen oli myös soveltamisen kannalta olennaista. Ainakin vuoden 2013 pääsykokeessa soveltaminen tarvitsi artikkelin perustaa ja niiden ulkoa muistamista.

 

Lisäksi olin tehnyt itselleni myös värikoodatun alleviivaustekniikan, jota käytin toisessa vaiheessa. Kun muistiinpanot oli tehty, alleviivasin päivän päätteeksi käsiteltävästä artikkelisita käsitteet, syyseuraussuhteet, vastakohta-asettelut sekä ongelman esittelyn ja siihen tarjotun ratkaisun erilaisia väriyhdistelmiä käyttäen. Tämä auttoi minua jäsentämään sitä viestiä, joka tekstillä oli tarkoitus välittää, mikä lisäsi artikkelien aiheisiin liittyvää ymmärrystäni.

 

 

Kolmannessa vaiheessa tein artikkeleista käsitekartat. Tein yhden artikkelin jokaisesta alaluvusta 1-2 sivun mittaiset käsitekartat, jotka sitten yhdistin isommaksi yhtä artikkelia käsittäväksi käsitekarttanipuksi. Käytin tähän kaksi kokonaista lukupäivää ja yhden päivän aikana tein aina kolmesta artikkelista oman käsitekarttavihkon.

 

 

 

Neljäs vaihe kesti taas kuusi kokonaista lukupäivää, jolloin käytin aina yhden päivän yhden artikkelin ulkoaopetteluun, sisältöjen pänttäykseen, kokonaisuuden ymmärtämiseen sekä muistiinpanojen kertaamiseen, opetteluun ja täydentämiseen.

 

Päivinä, jolloin minulla oli ollut töitä, käytin illan aina pelkkään opitun kertaamiseen. Lisäksi neljännen vaiheen jälkeen jatkoin lukusuunnitelmaani artikkeleiden parissa erilaisin kertaustekniikoin. Ulkoa muistamista testasin sillä, että katsoin artikkelista ja sen alaluvuista aina vain otsikot ja koitin mielessäni miettiä, mitä kyseisessä luvussa kirjoitettiin ja miten se eteni yksityiskohtineen.

 

Lisätiedosta apua kokonaiskuvan ymmärtämiseen

Vuoden 2013 aineiston yhdessä artikkelissa oli esitelty aivojen rakenteita ja niiden toimintaa. Tätä varten tulostin netistä aivojen kuvia, joihin piirsin tärkeitä aivoalueita ja niiden toimintaa. Etsin netistä lisää tietoa ja pyrin saavuttamaan lisää aiheeseen liittyvää oppimista, jotta voisin ymmärtää aivojen toimintaa edes vähän laajemmassa kontekstissa, kuin mitä se oli artikkelissa esitelty. Se että sain kuvan vähän laajemmasta kokonaisuudesta, auttoi minua ymmärtämään ja muistamaan helpommin artikkelissa esitettyjä tietoja. Toinen haastava artikkeli oli kovin tieteellinen ja sisälsi määrällistä ja tilastollista tietoa. Tätä oli hyvin vaikea ymmärtää, koska niiden parempaan ymmärtämiseen olisi tarvinnut jo pohjalle korkeakouluopintoja. Myös näiden asioiden oppetteluun etsin lisää tietoa netistä.

 

 

Näin ollen kaikkia itseleen hyödyllisiä ja mahdollisia keinoja kannattaa käyttää. Vaikka noita ylimääräiseen materiaaliin ja tietoon liittyviä asioita ei kysytty kokeessa, se auttoi minua hahmottamaan, ymmärtämään ja oppimaan paremmin sen tiedon, jota artikkeleissa pyrittiin välittämään.

 

Tukea pääsykokeisiin valmistautumiseen  VAKVA -internetverkostoista.

Lisää tietoa ja vinkkejä sekä kokeeseen, että siihen valmistautumiseen saattaa saada erilaisista VAKAVA -internetverkostoista.

Tällainen löytyy esimerkiksi facebookista nimellä VAKVA -valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto. Lisäksi on muitakin epävirallisempia vuoden 2016 pääsykokeessa pyrkiville tarkoitettuja facebookryhmiä, joita löytää ihan VAKAVA -hakusanalla.

Myös viralliset keskustelualueeksi tarkoitetut internetsivut löytyvät täältä: http://blogs.helsinki.fi/vakava-keskustelu/

Muuta tärkeää pääsykokeeseen liittyvää informaatiota saattaa puolestaan löytyä täältä: http://www.helsinki.fi/vakava/

 

Itseensä uskomalla sekä tahdolla ja motivaatiolla pääsee pitkälle.

Näillä keinoilla sain opeteltua aineiston todella kattavasti ja onnistuneesti. Pääsinkin suoraan sisälle sekä Turkuun että Helsinkiinkin. Ennen kaikkea pääsykokeisiin lukeminen vaatii tahtoa ja motivaatiota. Jos todella haluat päästä sisälle johonkin kasvatusalalle kouluttavaan yliopistoon ja teet töitä niin uskon, että tämä on kenelle tahansa mahdollista. En ole kuitenkaan mitenkään ihmeellisen taitava opiskelija, joten tämä ei ole mikään poikkeuksellinen suoritus. Siis ei muuta kuin tsemppiä kohta alkavaan urakkaan!