Opiskelijaelämää 70-luvulla

Turun yliopistolla on pitkät perinteet yliopistokaupunkina. Tajusinkin yhtenä päivänä, ettei minulla ole hirveästi tietoa siitä, miten opiskelu täällä on muuttunut vuosien saatossa. Millaista opiskeluelämä oli esimerkiksi 70-luvulla; missä opiskelijat viettivät aikaansa ja miten käyttivät vapaa-aikansa. Otin asiasta selvää ja haastattelin yhtä 70-luvun Turun yliopiston kasvattia.

 

Kysymykset olivat:

Mitä opiskelit Turun yliopistossa?

Millaista oli aloittaa yliopisto-opiskelu?

Mikä on kivoin muisto yliopistoajoista?

Missä opiskelijat viettivät aikaansa Turussa?

Miten koet, että Turku on kaupunkina muuttunut 70-luvusta?

 

Ja näin vastattiin…

 

Muutin ylioppilaaksi valmistuttuani vuonna 1977 aluksi Vaasaan opiskelemaan, sillä pääsin sinne papereilla opiskeleman kauppatieteitä. En ehtinyt opiskella kuitenkaan Vaasassa kuin vain kaksi viikkoa, kun selvisi, että olin päässyt varasijalta Turkuun opiskelemaan matematiikkaa. Niin pakkasin tavarani mukaan ja suuntasin Turkuun, sillä matematiikka kiehtoi kauppatieteitä enemmän.

 

Turku tuntui suurelta kaupungilta nuorelle maalaistytölle ja koska aloitin opiskelut hieman myöhässä, en ehtinyt ensimmäisten viikkojen ohjelmiin täysillä mukaan. Fuksi-sanaa ei ollut silloin vielä rantautunut Suomeen, mutta tutor minulla oli. Kuitenkaan opintojen aloittamiseen ei silloin panostettu yhtä paljon kuin tänä päivinä, vaan enemmän jo heti alussa keskityttiin opiskeluun.

 

Muutin Yo-kylään kolmen hengen solukämppään, jossa oli samanikäisiä opiskelijoita. Vapaa-ajalla käytiin muun muassa istuskelemassa Kultaisessa hirvessä ja Kårenilla. Televisio oli vain yhteisessä tilassa, joten sitä ei tullut hirveästi katseltua. Keväisin pelattiin minigolfia Yo-kylän minigolfkentällä. Puhelinkopista tuli usein soitettua omalle poikaystävälle kotiin, kun ikävä kasvoi liian suureksi ja viikonloppuisin tuli myös lähdettyä Turun ulkopuolelle rakkaan luokse. Kaukosuhde kesti opiskelun eri kaupungissa, sillä nyt on yhteistä taivalta kuljettu jo neljäkymmentä vuotta.

 

Yliopiston ympärillä oli paljon erilaisia baareja ja kahviloita. Yliopistolla oli kuppila, jossa myytiin sämpylöitä ja puuroa ja kauppakorkeakoulussa tuli myös käytyä lounaalla. Yo-kylässä oli Ikituuri-niminen ravintola ja yökerho Caribbean kulmalla, mistä nykyinen Ikituurikin on todennäköisesti saanut nimensä.

 

Suoritin opintoja matematiikan lisäksi myös fysiikasta ja tietojenkäsittelystä. Meillä oli vihreä opintokirja, johon suoritukset merkattiin. Tentin tulokset olivat julkisesti nähtävillä luentosalin ovessa ja luennot olivat jo silloin isoissa saleissa. Opiskelu tuntui vaikealta, eikä me yhtään tiedetty miten olisi kuulunut opiskella. Oli kauhea tuska, kun pääaineesta piti saada se 2- , että pääsi jatkamaan opintoja. Yliopistolla oli isokokoinen tietokone, jota käytettiin tietojenkäsittelyjen demoissa. Pääasiassa opiskeltiin ohjelmointikielellä basic ja cobol. Matematiikasta oli joka viikko 10 demoa, joista piti ilmoittaa tehtyjen tehtävien määrä, joka puolestaan antoi tenttiluvan ja vaikutti arvosanaan.

 

Kun nettiä ei luonnollisesti ollut vielä, jaettiin paljon kopioita ja erilaisia poliittisia lehtisiä. Politiikka olikin aika pinnalla 70-luvulla ja vappuna 1977 näin ensimmäisen kerran poliittisen kulkueen marssivan. Vapuista jäi erityisen lämpimiä muistoja ja jo silloin oli tapana pestä Liljan-patsas. Paljon elämä pyöri siihen aikaan yliopiston ympärillä, mutta jonkin verran kävimme Turun kaupunginteatterissa, kun sinne opiskelijat saivat alennusta.

 

Turku oli silloin jo viihtyisä kaupunki, mutta onhan se tässä vuosien saatossa laajentunut entisestään. Opiskeluaikoja muistelen lämmöllä ja opiskeluajoista jäi hyvät valmiudet nyt jo yli 30-vuotiaan oman yrityksen pyörittämiseen.