Arvatkaa mikä inspiroi gradun tekemiseen ja yliopistosta valmistumiseen! Minäpä kerron: se että ulkona lämpötilat nousevat, puutarha odottaa laittamista ja että aurinko paistaa. Kunhan kesä tulee, haluan, että työni on valmis, mutta vielä olen sisällä ja katselen ikkunasta ulos. Kadulla lenkkeilijä hölkkää ohi t-paidassaan. Aurinko säteilee ikkunaan, jonka lasi on paisteesta lämmin. Kävelen toiselle puolelle asuntoani. Keittiön ikkunasta näkyy puutarhaan, jossa isokokoinen kyyhky istuu puunoksalla järjestelemässä sulkiaan. Se näyttää niin isolta, että munii varmaan kohta joukon munia johonkin lähistöllä olevaan pesään. Mieleeni tulee paljon asioita, joita voisin vielä tehdä asuttamani taloyhtiön puutarhassa: lehtikasan tasoittaminen, puutarhapyödän kantaminen ulos, hieman lisää haravointia… En vaan voi. Minulla on juuri nyt tärkeämpi tehtävä. Olen saanut jälleen inspiraatiota gradun kirjoittamiseen, sen muoto tasoittuu rivi riviltä, se alkaa saavuttaa lopullista olomuotoaan.

 

Yhtään niin paljon, kuin ajatus siitä, että pääsisin vihreälle nurmelle ottamaan aurinkoa, ei minua kannustaisi gradun tekoon tieto siitä, että opintotukia leikataan, tukikuukausia vähennetään, ja että työuraa vaaditaan alkamaan aikaisemmin. Haaveilen jo kesästä. Siitä, että pääsen jälleen vaelluksille, rinkka selässä etsimään telttapaikkoja ja laavuja järvien rannoilta kansallispuistoissa. Haaveilen nuotioilloista puutarhassa. Saunan lämmittämisestä kesäyössä ja juhannuksesta. Kuistin ikkunalla kärpänen venyttelee jäseniään. Olen laittanut auringonkukansiemeniä jugurttipurkeissa olevaan multaan. Kunhan yöpakkaset ovat menneet, saavat niihin tulevat taimet siirtyä aurinkoiselle paikalle ulos. Samoin siirryn minä ulos, mutta en vielä.

 

Haaveilu sikseen. On aika palata työhön. Tarkistan lähdeviitteen, selkeytän sanavalintaa, muotoilen lauseen uudelleen. Teen pioneerityötä. Suomalaista tutkimusta tuotesijoittelusta musiikissa ei ole olemassa juuri ollenkaan, vaikka ilmiö itsessään on ollut olemassa jo pitkään ja vain lisääntyy tulevaisuudessa. Katsahdan ikkunasta ulos. Aurinko paistaa vihertyvälle nurmelle. Mustarastas hyppää lehtikasan päälle ja tiirailee pihan poikki. Toinen aivopuoliskoni haluaa ulos auringonpaisteeseen ja linnunlauluun, toinen vetää minua kirjapinojen ja työpöydän ääreen.

karpanen