Pidä kiinni tavoitteistasi rohkeasti

Kun vuonna 2010 sain postissa kirjeen, jossa kerrottiin, että minut on hyväksytty Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan, oli se senastisen elämäni paras hetki. Vaikka silloin minusta tuntuikin, että olin läpäissyt pääsykokeen helposti, ei tie siihen tilanteeseen ollut helppo. Olin yrittänyt aikaisempina vuosinakin yliopistoon, mutta tuloksetta. Joinain vuosina olin yrittänyt useampaankin yliopistoon samaan aikaan.

 

Tietyistä syistä en kuitenkaan menestynyt pääsykokeissa. Vuonna 2010 koetin jälleen pääsykokeita. Kävin sekä Jyväskylän että Turun yliopistojen musiikkitieteen pääsykokeissa. Jälkimmäisen läpäisin hyväksytysti, muistaakseni vielä hyvin pistein. Onni oli myös se, että Turun yliopisto olikin minulle se mieluisampi näistä kahdesta: Turun musiikkitieteen paradigma oli minulle mieluisampi. Olin pitänyt kiinni tavoitteestani ja unelmastani opiskella itseni yliopistossa.

 

Tavoitteista kiinni pitäminen onkin tärkeimpiä asioita, joilla unelmiaan voi toteuttaa, niin minä ajattelen. Minkään ei pidä antaa viedä pois sitä tahtoa, jolla parhaiten tartut toimeen saavuttaaksesi sen, minkä haluat. Taide ja elämä ja kaikki on tylsää ilman intohimoa. On pystyttävä asettamaan itsensä alttiiksi epäonnistumisellekin, astuttava ulos omalta mukavuusalueelta. Kuinka paljon parempaa onkaan seurata sydäntään ja määritellä itse itsensä, kuin antaa jonkun muun tehdä se! Suuret valinnat voivat vaikuttaa, ja yleensä vaikuttavatkin ihmisen koko elämään.

 

Sanon usein, että ihmisen pitäisi opiskella, harrastaa ja tehdä sitä, mikä häntä itseään kiinnostaa, ei sitä mitä yhteiskunta, suku, hallitus tai jokin ääni päässä vaatii. Vain tekemällä sitä, mihin on oikeasti motivoitunut, voi ihminen kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Ja olisiko parempaa tietä onneen, kuin pystyä tuottamaan hyvää yhteisölleen ja itselleen olemalla esimerkki ja tekemällä sitä, mikä tekee onnelliseksi! Mitään suurta ei ole koskaan syntynyt keskinkertaisuudesta. Kukaan ei ole koskaan löytänyt mitään uuttaa seuraamalla läpitallattuja polkuja.

 

Uusia maita löydä ilman, että myöntyy ensin kadottamaan näköyhteyden rannikkoon pitkäksi aikaa, sanoi kirjailija André Gide. Hän sanoi myös muitakin asioita: ”Itselleen on oltava uskollinen.” ”Vain ne asiat ovat kauniita, joita hulluus on inspiroinut ja jotka on kirjoitettu järjellä.” ”Taide alkaa vastustuksesta, siitä hetkestä, kun vastus on voitettu. Ihminen ei ole koskaan tehnyt mitään suurta ilman kovaa työntekoa.” Giden sanonnoista minua ehkä eniten on innoittanut seuraava: ”Usko niitä, jtoka etsivät totuutta. Epäile heitä, jotka ovat löytäneet sen.” Tämä mielessä minäkin lähdin aikanaan akateemisiin opintoihin. Huomasin juuri, että tuo sanonta jatkuu: ”Epäile kaikkea, mutta älä epäile itseäsi.”