Sanakirja lääkisarjen ymmärtämiseen

Kuusi vuotta opintoja lääkiksessä ja ulos valmiina lääkärinä, simppeli homma. Vaan mitä oikeasti mahtuukaan lääkiksen kuuteen pitkään vuoteen? Tämä postaus on avain lääkiksen tutkintoon, arkeen ja puheenaiheisiin.

 

Lääkis on koulu

Yleisesti yliopistolla on kirosana kutsua yliopistoa kouluksi, mutta lääkiksen kohdalla koulumaisuus on hyvin totta. Me emme pysty vaikuttamaan opiskelemiimme asioihin paljoakaan, vaan kaikkien on käytävä täsmälleen samat kurssit, mikä tarkoittaa sitä, että tiedekunta antaa meille joka kurssin alussa käteen valmiin lukujärjestyksen, johon on merkattu kellontarkasti jok’ikinen harkka ja luento. Sellaista akateemista vapautta lääkiksessä :’D

 

Tutkintorakenne
Lääkis on monelta osin aivan omanlaisensa yliopistotutkinto. Yleensä yliopistotutkinnot suoritetaan kahdessa osassa: ensin valmistutaan kolmen opintovuoden ja kandityön suorittamisen jälkeen kandidaateiksi, minkä jälkeen jatketaan vielä kaksi vuotta kohti gradua ja maisterin papereita.

Lääkiksessä sen sijaan valmistutaan kyllä kahden vuoden opintojen jälkeen kandidaateiksi (eihän me muuten oltaisi kandeja ♥), mutta ilman erillistä kandityötä, ainoastaan kahden ensimmäisen vuoden opinnot hyväksytysti suorittamalla. Aikanaan lopullisen valmistumisen koittaessa meistä tulee – erona moniin muihin aloihin – lääketieteen lisensiaatteja, ei maistereita. Graduakaan lääkiksessä ei tehdä, vaan molempia opinnäytetöitä vastaavat syventävät opinnot eli syvärit.

 

 

Syvärit

Voi apua. Yritän pitää tämän lyhyenä, koska syväreistä voisi puhua vaikka kokonaan oman postauksensa verran. Syvärit vastaavat siis muiden yliopistoalojen kandia ja gradua ollen lääkiksen opinnäytetyö. Tiukan tieteellisen tutkimuksen (joka myös tietysti kelpaa syväreiksi) sijaan syvärit voivat kuitenkin olla monipuolisemmin erilaisia juttuja esim. oppimateriaalien tekoa nuoremmille vuosikursseille (mm. videoita, opetusvihkosia tai malliruumiinavauksia), tai kirjallisuuskatsaus, jossa opiskelija perehtyy tietysti aiheesta kirjotettuihin tieteellisiin artikkeleihin ja kirjoittaa niistä oman yhteenvedon. Itse taistelen juuri jälkimmäisenä mainitun syväriprojektin kanssa… Joka tapauksessa ennen syväreiden valmistumista ei ole mahdollista saada tutkintopapereita käteen, muuten syväreiden aikataululla ei ole mitään väliä.

 

Preklinikka ja klinikka – mitä ihmettä ne ovat?

Preklinikka ja klinikka ovat lääkisläisten huulilla jatkuvasti, koska tuo status määrittää valtavan paljon, että mitä me opinnoissanne teemme.

Turun lääkiksessä kaksi ja puoli ekaa vuotta ollaan preklinikassa, josta nokkelimmat etuliitetaiturit osaavat jo sanana päätellä, että vaihe edeltää klinikkavaihetta, jota loppu lääkis eli vuodet 2,5-6 ovat. Preklinikka on pitkälti luennoilla ja erilaissa harkkatöissä esim. laboratorio- ja mikroskopointiharkoissa istumista, mikä tarkoittaa merkittävimpänä juttuna, että potilaskontakteja tai sairaalassa hengailua ei vielä kahtena ekana vuonna pieniä maistiaisia lukuunottamatta Turussa ole.

Into piukeana ja lähes stetarit ojossa lääkiksen ovista sisään pamahtaneen tuoreen lääketieteen ylioppilaan motivaatiota preklinikan teoreettisuus voi tietysti alkuun syödä, mutta toisaalta preklinikka tarjosi ainakin minulle tärkeää aikaa kasvattaa edes jonkinlaista ammatillista itsetuntoa ja tietotasoa ennen potilaiden kohtaamista.

Klinikassa sen sijaan ollaan jatkuvasti sairaalassa oppimassa käytännössä, mitä lääkärin työ on. Päivät vietetään pienryhmissä osastoilla potilaiden ja ohjaavien lääkärien seassa pyörien, mikä on jännää ja mahtavaa yhtä aikaa. Voisi sanoa, että kun klinikka-arkea on maistanut, ei preklinikka tunnu enää miltään! Lisäksi klinikassakin on tietysti luento-opetusta ja erilaisia harkkatöitä, mutta ote on paljon käytännönläheisempi preklinikkaan verrattuna.

 

 

Tämä postaus olkoon jonkinlainen pieni johdatus lääkisarjen muodostaviin raameihin. Laajempi, pari vuotta sitten kirjoittamani postaus samasta aiheesta löytyy oman blogini puolelta, jos joku haluaa perehtyä tarkemmin. Linkki postaukseen tässä. Avainasemassa lääkiksessä opiskelemisen ymmärtämiseen on joka tapauksessa preklinikka vs. klinikka -asetelma, koska opiskelu noissa vaiheissa opintoja on keskenään todella erilaista.

 

♥ Krista