Alle viikko jouluun ja mä olen niin lomalla – vai olenko?

Minä olen hillitön joulufani. Rakastan jouluun liittyvää tunnelmaa, värejä, tuoksuja, ääniä ja kaikkia perinteitä, jotka ovat joka perheensä hyvin samalaisia, mutta kuitenkin aivan erilaisia. Jäin perjantaina joululomalle tämän syksyn opintojen osalta – 58,33% lääkiksestä suoritettu, apua – mutta mitä kolmen viikon joululomalta on lupa odottaa?

 

Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä ovat syvärit. Olen tahkonnut syväreitäni (= lääkiksen opinnäytetyö) kolmisen vuotta, josta viimeiset puoli vuotta enemmän tosissaan. Nyt aletaan kuitenkin elää vaihetta, jossa enemmän tosissaan täytyisi vaihtaa todella tosissaan -moodiin. Ja arvatkaa kiinnostaako, kun on juuri saanut selätettyä kirurgian syksyn läpäisemällä kaikki tentit ja edessä avautuisi joululoma, lomista ihanin? Ei kiinnosta. Mutta teen silti. Todella tosissaan -tilaan en kuitenkaan lupaa siirtyä, mutta jos edes ylenisin tosissaan-moodiin…

 

 

Kuopijooon matkamme Jarkon kanssa käy keskiviikkona. Niin myöhään, koska olen varannut kalenteristani jo varhain syksyllä aikaa syväreiden tekoon kirratouhujen jäätyä taa, huoh. Hoitokissamme saimme viikoksi hoitoon kaverin kaverille, jossa sitä rakastetaan täsmälleen samalla riemulla kuin meilläkin, joten kissen puolesta jouluna ei tarvitse surra, vaan voimme keskittyä nauttimaan kotikaupungista, perheestä ja vanhoista kavereista. Odotan Kuopiossa lunta, pakkasta, jouluun liittyvää pientä säpinää, mahdollisuutta istua valmiiseen pöytään ja astianpesukonetta. Hyvänä plussana tulevat myös perhe ja perheidemme koirat.

 

Lahjaostosten osalta alan olla voitolla. Olen tänä vuonna keksinyt mielestäni erityisen osuvia lahjoja, jotka samalla huomioivat lahjansaajan ja ympäristön. Koska jos minä jotain joulussa ja lahjoissa inhoan, niin turhien materialahjojen ostamista pelkällä ajatuksella, että pakko antaa toiselle jotain. Mieluummin otan vastaan suklaalevyn kuin turhista turhimman posliinikissan. Tänä vuonna minun paketeistani muille löytyy muun muassa pari konsertti-/teatterilahjakorttia, sukujuhlista koottu valokuvakirja, laadukkaat meikkisudit ja tarvevaatteita. Kaikki asioita, jotka ovat joko kokemuksia tai hyödyllisiä.

 


Uusi vuosi Turussa on tämän joululoman uusi kokemus. Monien muualta Turkuun muuttaneiden opiskelijoiden tapaan olemme pysyneet kotipaikkakunnalla yleensä yli vuodenvaihteen, mutta tänä vuonna tulemme uudeksi vuodeksi Turkuun. Minulla ei ole mitään hajua, mitä Turussa yleensä tehdään uutena vuotena, mutta kuulemma keskiyöllä on Vartiovuorenmäellä ilotulitus, jota kannattaa mennä katsomaan. Ja jos ennen ilotulitusta söisi hiukan nakkeja ja perunasalaattia sekä joisi skumppaa ystävien ympäröimänä, ei uusi vuosi varmaan kovin pahasti voi epäonnistua.

 

Huolimatta syväripaineistani aion joululomalla keskittyä ennen kaikkea lepäämään, syömään, ulkoilemaan, saunomaan ja tekemään kaikkia asioita, joista tenttiinluku-urakan aikana vain haaveilin, koska nyt minulla on aikaa. Siispä seuraavaksi kohti Turku Desing Now! -joulumyyjäisiä ja Turun tuomiokirkon kauneimpia joululauluja. Minun jouluni on jo käynnissä.

 

♥ Krista