Vuosijuhlat pikkubudjetilla

Mä en oikein pitänyt wanhojen tansseista. Pidin kyllä siitä suunnitteluvaiheesta, kun sai piirrellä mekkoja vihkonnurkkiin ja miettiä pieniä yksityiskohtia, ja pidin siitä yhteisöllisyydestä, joka oli käsin kosketeltava, kun iltana ennen wanhoja oltiin kaikki koristelemassa liikuntasalin kattoa mansikkaharsoilla ja pujottelemassa jouluvaloja katsomon kaiteisiin. Sen sijaan en ole koskaan tykännyt tanssimisesta, ja kun tansseja joutui vetämään jalkojen alle tallautuvassa mekossa ja yleisön katsellessa kahtena päivänä peräkkäin, olin kaukana mukavuusalueeltani.

Vuosijuhlista puolestaan olen tykännyt aivan superpaljon! Olin ensimmäisen kerran vujuilla pupuvuonnani valokuvaamassa, ja ihastuin juhliin ja niiden tunnelmaan täysin. Vuosijuhlat eli vujut ovat vähän kuin wanhat, vähän kuin hienommat sitsit ja vähän kuin oman ainejärjestön synttärit. Vujuilla pukeudutaan iltapukuun (miehet frakkiin tai tummaan pukuun), tanssitaan vain lopuksi ja pidetään hauskaa opiskelijakavereiden kanssa. Seuraavana päivänä on sillis, jolloin syödään herkkuja ja hengaillaan rennommissa merkeissä.

Vujut järjestetään yleensä kerran vuodessa – pienemmät ainejärjestöt harvemmin – eivätkä ne ole opiskelijatapahtumien halvimmasta päästä. Isommista juhlista voi joutua pulittamaan 100 euroa. Tämän lisäksi rahaa saattaa kulua mekkoon, kampaukseen ja kaikenlaiseen tilpehööriin, jota vujulookkiinsa tarvitsee. Koska itse osallistuin viime vuonna kaksille vuosijuhlille, ei huvittanut törsätä vujuhärpäkkeisiin enää kovin suuria summia.

Mekko

Vuosijuhlille pukeudutaan yleensä pitkään iltapukuun, joka on wanhojenmekkoa vähän hillitympi. Kuitenkin wanhojenmekkokin käy oikein hyvin juhlissa, kunhan jättää vannehameen pois. Oma mekkoni ei ole kuitenkaan enää tallessa, joten mekon etsiskely alkoi puhtaalta pöydältä. Tutkailin eri nettikauppojen valikoimaa jo vuosi ennen vujuja, mutta sitä THE mekkoa ei vain tuntunut löytyvän. Mulla kävikin tosi hyvä tuuri, kun bongasin kesällä Facebook-kirppikseltä ihanan mekon, joka maksoi vain 25 euroa!

Asusteet

Mekon lisäksi multa puuttuivat oikeastaan kaikki vujuille tarvitsemani asusteet, joten nekin oli kaikki hankittava ennen ensimmäisiä vuosijuhliani. Vujuilla lähes välttämätön asuste on hartiahuivi tai stoola, jota käytetään olkapäät paljavien mekkojen kanssa. Oman hartiahuivini tilasin eBaysta parilla eurolla. Koska mekkoni oli tosi pelkistetty, halusin sen kaveriksi koristeellisen vyön. Päädyin tilaamaan eBaysta koristeellisen strassikuvion, jonka ompelin itse omin kätösin kangaskaupasta ostamaani silkkinauhaan. Mekosta tuli hetkessä roppakaupalla kivempi!

Minulla ei ollut entuudestaan umpinaisia korkkareita, joten nekin olivat ostoslistallani – marras-joulukuussa olisi nimittäin vähän kurjaa viilettää varpaat paljaina. Korkkaritkin ostin Facebook-kirpparilta! Pikkulaukun puolestaan löysin ihan naapurirapusta, johon joku oli jättänyt vanhoja vaatteitaan muiden otettavaksi. 😀

Pelkistetyn mekon kaveriksi halusin myös jotkut näyttävät korvikset, eikä sellaisiakaan löytynyt multa entuudestaan. Pitkän etsiskelyn jälkeen päädyin Snö of Swedenin kivoihin hopeakorviksiin, ja ostin ne omakseni risteilyllä tax freestä parillakympillä. Maissa ne olivat kympin kalliimmat!

Kampaus

Vuosijuhlat eivät välttämättä ole samanlainen once in a lifetime -kokemus kuin wanhojen tanssit, joten kampauksen ja meikin kanssa ei tarvitse ottaa suuria paineita. Aika moni tekee kampauksensa itse tai pyytää kaveria hommaan. Vuosijuhlilla etikettiin kuuluu ylösnostetut hiukset, joten itselle jonkin niskanutturan väkertäminen voi tuottaa vaikeuksia. Minulle se ainakin tuotti – ekoille vujuille tein nimittäin kampauksen itse. Se olikin sen verran tuskaista hommaa, että seuraavilla vujuilla annoin ilomielin taitavan opiskelukaverini hoitaa homman. Myös kampaamoiden opiskelijatyöt ovat oikein varteenotettava vaihtoehto!

Kaikkiaan vujulook maksoi mulle 80 euroa, mikä ei ole mun mielestä paha ollenkaan! Saman verran uppoaa helposti jo pelkkään uuteen mekkoon. Lisäksi monia asusteita on tullut käytettyä jo useammissakin juhlissa vujujen jälkeen.

Omaa preesensiään ei tarvitse kuitenkaan stressata liikaa – vujuilla kukaan ei ole arvioimassa muiden mekkoja, kampauksia tai etikettirikkeitä. Siellä keskitytään enemmänkin nauramaan pöytäkavereiden kanssa, vaihtamaan kehuvia sanoja vessajonossa, tirauttamaan kyyneliä kanssaopiskelijoiden kauniille juhlapuheille ja pakahtumaan ylpeydestä omaa ainejärjestöä kohtaan. Vuosijuhlat ovat ehdottomasti tapahtuma, joka kannattaa kokea edes kerran!