Ai tuleeko susta joku politiikko?

Minulla ei ole koskaan ollut sen kummempia unelma-ammatteja. Kauppiksenkin valitsin osin siksi, että saisin hetken lisää mietintäaikaa tulevaisuudensuunnitelmiini. Kun pääainevalinta ei ekan vuoden aikana selkiytynytkään enkä ollut valmis lyömään tulevaisuuden suuntaani lukkoon, hain vielä toiseenkin tutkintoon. Ihan vaan siksi, että useampi ovi olisi minulle avoinna sitten myöhemmin. Tässä postauksessa kerron, mihin minun tutkinnoillani voi työllistyä ja mitkä ovat omat tulevaisuudensuunnitelmani! 

Omat valinnat määräävät urapolun

Kumpikin pääaineistani, taloustiede ja poliittinen historia, ovat oppiaineita, jotka eivät valmista mihinkään tiettyyn ammattiin tai tietyntyyppisiin tehtäviin. Sivuainevalinnoilla ja omilla mielenkiinnon kohteilla onkin suuri merkitys siinä, mihin suuntaan loppujen lopuksi päätyy. Erilaisiin uravaihtoehtoihin pääsee opintojensa aikana tutustumaan työelämävierailujen ja alumnien kertomusten kautta.

Kauppiksen sisällä tulevat ammattinimikkeet ovat hyvinkin erilaisia, ja pääainevalinnalla on merkitystä siinä, päätyykö tulevaisuudessa tilintarkastajaksi vai mainostoimistoon. Toisaalta monet alumnit ovat korostaneet sitä, että pääaine ei ole mikään kiveen hakattu tulevaisuuden suunta, vaan että ekonomi voi urallaan päätyä mitä moninaisempiin tehtäviin. Yleisesti ottaen voisi kuitenkin sanoa, että taloustieteilijät päätyvät taloushallintoon tai pyörittelemään tilastoja ja muita käppyröitä niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin palvelukseen: vaikkapa riskianalyytikoiksi pankkiin tai kansantalouden tilinpitoon Tilastokeskukseen.

Poliittisen historian (kuten myös valtio-opin) temmellyskenttä on vielä tätä laajempi – tai sanotaanko, että se ei valmista samalla tavalla joihinkin tiettyihin työtehtäviin. Poliittisen historian opiskelijat ovat työllistyneet erityisesti koulutusalalle (esimerkiksi historianopettajiksi), tiedotustehtäviin, julkishallintoon ja järjestötehtäviin. Vaikka opintoalan nimessä sana ”politiikka” onkin, harvempi tähtää nimenomaan poliitikoksi.

Kiinan-opintomatkalla päästiin käymään Pekingin EU-delegaatissa, ja oli kyllä hieno kokemus!

Valtion virkamies, talousnikkari vai jotain muuta? 

Niin, mikä minusta sitten isona tulee? Poliitikkoa tuskin, mutta toisaalta politiikan taustajoukoissa avustajana toimiminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Omat vahvuuteni ja/tai mielenkiinnon kohteeni löytyvät viestinnästä, Kiinasta, Euroopan unionista ja talouspolitiikasta. Toivon, että tulevaisuuden työtehtäväni kytkeytyisivät jollakin tapaa näihin aihealueisiin, ja lisäksi minua kiinnostaisi ulkomailla työskentely. Esimerkiksi EU-delegaatiossa tai Suomen suurlähetystössä Kiinassa työskentely talousasioiden parissa olisi todella mielenkiintoista! Kotimaan puolelta minua puolestaan kiinnostavat muun muassa Suomen Pankki ja Valtiovarainministeriö. Varsinaisia työtehtäviä en osaa sen kummemmin eritellä, mutta esimerkiksi talousasioiden seuraaminen ja analysointi tai viestintähommat voisivat olla mun juttu.

Ministeriöissä ja suurlähetystöissä on vain se huono puoli, että sieltä ei pahemmin kesätöitä saa tässä vaiheessa opintoja. Ensi vuonna tilanne on kuitenkin toivottavasti toinen, kunhan valmistun kandiksi – haaveissani siintää harjoittelupaikka suurlähetystössä jossain päin Aasiaa. Jo nyt yritän päästä lähemmäs tuota tavoitetta opiskelemalla kiinaa ja puurtamalla kohti kandia, ja ensi vuonna alan opiskella Itä-Aasian tutkimusta poliittisen historian aineopinnoissa.

Voihan toki olla, että tulevaisuudensuunnitelmani muuttuvat vielä monta kertaa yliopisto-opintojen aikana, ja  varmaan vielä niiden jälkeenkin. Kuten lukioni historianopettaja sanoi, ennustaminen on hankalaa – etenkin tulevaisuuden. Saakin nähdä, millaisiin hommiin lopulta päädyn!