Kauppiksen pääsykokeen UKK

Montako tuntia kauppatieteiden pääsykokeeseen pitää lukea, ja miten hyvin asiat oikeasti pitää osata? Tässä postauksessa vastaan yleisimpiin kauppatieteiden pääsykoetta koskeviin kysymyksiin. 

Millainen lukusuunnitelma minulla oli?

Luin noin 10 viikkoa, keskimäärin viisi päivää viikossa, noin 4-5 tuntia päivässä. Harvemmin silti olin kokonaisia päiviä lukematta, vaan vapaapäivinäkin tein harjoituskokeita tai muuta pientä puuhastelua.

Tein aina tarkemman lukusuunnitelman noin viikoksi eteenpäin. Tässä on aikatauluni viimeiselle viikolle ennen pääsykokeita!

Milloin lukeminen pitäisi aloittaa?

Kauppikseen päästäkseen ei ole aloitettava täysipäiväistä lukemista jo tammikuussa. Lukemisen aloittamisajankohta riippuu totta kai jo siitä, miten paljon keväällä on muuten aikaa vievää ohjelmaa. Itse en käynyt huhti-toukokuussa töissä tai esimerkiksi opiskellut avoimen yliopiston kursseja, joten pystyin panostamaan pääsykokeisiin täysillä koko luku-urakan ajan. Aloitin itse lukemisen huhtikuun alussa, ja vaikka aluksi pelkäsinkin olevani auttamattoman myöhässä, riitti aika loppujen lopuksi oikein hyvin. Viikkoa ennen pääsykokeita tuli jo sellainen tunne, että menisin mieluummin jo pääsykokeeseen kuin kertaisin enää yhtään enempää!

Kuinka paljon pitää lukea, jotta pääsee kauppikseen?

Internetissä ja valmennuskursseillakin harrastetaan paljon lukutuntien mittaamista tunneissa, mutta omasta mielestäni sen voisi heittää romukoppaan. Kirjastossa istutut tunnit eivät kerro vielä mitään siitä, miten paljon tietoa jää päähän. Oman tiedonomaksumisnopeuden lisäksi lukumäärään vaikuttaa se, miten korkeat pisterajat ovat omaan hakukohteeseen ja miten paljon apuja saa omista yo-kirjoituksistaan. Moni kertoo lukeneensa yli 500 tuntia, mikä on mielestäni aivan älyttömästi! En mittaillut omia lukutuntejani kovin tarkkaan, mutta alle 200 tunnin ne jäivät.

Taloustiede oli kirjoista oma lempparini – ja sen valitsinkin myöhemmin pääaineekseni!

Miten hyvin asiat pitää osata?

Kauppiksen pääsykoehan on monivalintakoe. Minusta oli kauhean lohdullista ajatella, että kokeessa ei tarvitse kuin tietää, ovatko väittämät oikein vai väärin, minkä lisäksi täytyy osata yksinkertaisia laskutehtäviä. Ei siis kannata huolestua, vaikkei osaisikaan kirjoittaa yhdeltä istumalta täydellistä esseetä toimintokustannuslaskennasta – sellaista ei tarvitsekaan osata. Suurien linjojen opettelun sijaan kokeessa pitää keskittyä pikkujuttuihin: luetteloihin, henkilöiden nimiin ja käsitteisiin. En olisi silti varmaan osannut luetella ulkomuistista täydellistä listaa erilaisista strategiakoulukunnista, mutta listan nähdessäni olisin kyllä osannut kertoa, oliko siinä jotain siihen kuulumatonta.

Miten aikatauluttaa eri kirjojen lukeminen?

Luin kirjat aina vuoroviikoin niin, että käytin yhden viikon taloustieteeseen, seuraavan jomaan ja kolmannen laskikseen. Näin pystyin etenemään lukuprosessissa tasaista tahtia. Ensimmäisen viikon aikana luin kirjat yleensä vain läpi, toisella tein perusteellisemmat muistiinpanot ja kolmannella tein vielä tiivistäviä muistiinpanoja. Talousmatikkaa luin muiden kirjojen sivussa: yleensä syvennyin ensin pääsykoekirjoihin, ja viimeiset lukutunnit kuluivat matikkaa laskiessa ja harjoitustehtäviä tehdessä, sillä ne eivät vaatineet samalla tavalla keskittymistä kuin muistiinpanojen väkertäminen.

Kuinka monta kertaa kirjat pitää lukea?

Jo ennen lukurupeamaani olin lueskellut johtamisen ja markkinoinnin sekä laskentatoimen ja rahoituksen kirjat kerran läpi, ja taloustieteenkin kirjaa lukenut vähän sieltä täältä, kuitenkaan tekemättä muistiinpanoja. Varsinaisen lukurupeaman aikana luin kirjat läpi kolme kertaa, eli yhteensä kertoja tuli 3-4 per kirja. Enempää en olisi varmaan edes jaksanut lukea, sillä koin jo osaavani kirjat sen verran hyvin, että seuraavalla kerralla olisin lähinnä turhautunut. Kirjojen lukemisessa kymmeneen kertaan ei ole mielestäni mitään järkeä, sillä ainakaan itse en saa ylimääräisistä lukukerroista juuri mitään lisähyötyä verrattuna muunlaisiin oppimismetodeihin.

Johtamisesta ja markkinoinnista tein kappale kappaleelta muistiinpanot, käsitelistoja, tutkijalistan ja ajatuskarttoja!

Mitä oppimismetodeja käytin?

Tein jokaisesta kirjasta kattavat muistiinpanot, jotka ovat ainakin minulle kaikkein fundamentaalisin oppimisen tuki. Muistiinpanoja tehdessä tulen aina käyneeksi kirjan tekstit läpi ja suodattaneeksi olennaisimmat asiat paperille, mikä auttaa prosessoimaan tietoa. Jomaan tein tutkijalistan, johon listasin kirjassa mainitut tutkijat ja heidän teoriansa, koska oikeiden nimien ja oppien yhdistäminen on tärkeää pääsykokeessa. Laskikseen ja taloustieteeseen tein kaavakokoelmat, ja taloustieteeseen lisäksi käsitteenselityksiä, koska osallistuin myös VTM-taloustieteen pääsykokeeseen, jossa niitä kysytään. Viimeisillä viikoilla tein myös flash cardeja, joihin kirjoittelin erilaisia teorioita, listoja ja käsitteitä. Lisäksi tein valmennuskurssimateriaalin harjoitustehtäviä ja laskeskelin Taloustieteen oppikirjan ja talousmatikan lukiokirjan omia tehtäviä.

Millä pisteillä itse pääsin sisään?

Koepisteitä sain 30,5, yo-pisteitä 33 ja Turkuun hakiessani ensisijaisuuspisteitä 3. Turkuun pääsin siis yhteispisteillä 66,5. Kuten alla olevasta pistetiedotteestani näkee, kaikki vastaukseni olivat oikein, mutta jätin vastaamatta moneen kysymykseen: en nimittäin halunnut rastittaa liikaa sellaisia tehtäviä, joiden vastauksista en ollut täysin tai lähes varma. En tavoitellut turhaan täysiä pisteitä, koska tiesin pääseväni sisään vähemmälläkin. (Kuriositeettina mainittakoon, että tajusin vasta viikkoa ennen pääsykoetta, että yo-aineita pisteytetään yhteensä viisi eikä neljää – olin siis koko ajan laskenut tarvitsemani pääsykoepisteet yläkanttiin!)

Tällainen pistetiedote kilahti sähköpostiin päivää ennen tietoa sisäänpääsystä tai pisterajoista!

 


Siinä tulivat varmaan kaikkein eniten kysytyt kysymykset! Haluan vielä muistuttaa, että vastaukset edustavat tosiaan vain omaa näkemystäni pääsykokeista, joten omia vastauksianikaan ei kannata ottaa absoluuttisena totuutena. Jotkut voivat päästä sisään kuukauden lukemisella, toisilla se voi vaatia puolen vuoden täyspäiväisen työn. Jos joku itseäsi mietityttävä kysymys jäi puuttumaan tästä postauksesta, vastaan siihen mielelläni kommenttiboksin puolella! 🙂