Näin teet monipuoliset muistiinpanot!

Olen pääsykoevinkeissäni korostanut muistiinpanojen tärkeyttä, ja ne ovatkin minulle toistaiseksi paras oppimisen muoto. Muistiinpanoja kirjoittaessaan alkuperäisteksti tulee luettua moneen kertaan läpi, ja tärkeimpiä pointteja etsiessä tietoa tulee myös prosessoitua paremmin kuin pelkästään lukiessa. Lisäksi niiden tekeminen auttaa hahmottamaan myös tekstin rakennetta.

Mutta miten laajoja muistiinpanojen sitten pitäisi olla? Minulla on itselläni varottava esimerkki siitä, mikä muistiinpanoissa on liian vähän, ainakin itselleni. Ensimmäisissä pääsykokeissani abikeväänäni tein nimittäin sen virheen, että tiivistin aivan liikaa.  Enkä siis yhtään liioittele – löysin kahden kuukauden ajalta vaivaiset 12 sivua, joihin olin tiivistänyt 300-sivuisen kirjan sisällön. Olin kyllä lukenut kirjan neljä kertaa läpi ja osasin kirjan suuret linjat, mutta Helsingin valtiotieteelliseen se ei riittänyt alkuunkaan. Kun opiskelupaikoista kilpailu on kovaa ja koe vielä esseekoe, olisi asiat pitänyt osata paljon tarkemmin.

Myöhempinä vuosina keskityinkin sekä kauppiksen että politiikan tutkimuksen pääsykokeissa muistiinpanoihin. En lukenut kirjoja yhtään sen pidempään kuin abikeväänä – kunkin kirjan luin läpi noin kolmesti noin kahden kuukauden aikana – mutta sen lisäksi tein hyvin kattavat muistiinpanot jokaisesta kirjasta, noin 100 käsinkirjoitettua sivua kustakin. Ero oppimistuloksissani oli kyllä aivan huikea! Ja koska monen sadan sivun muistiinpanojen kirjoittaminen voi tuntua pääsykoekevään aikana varsin puuduttavilta, listasin tähän postauksiin erilaisia tapoja, joilla perinteisiin ranskalaisiin viivoihin saa vähän vaihtelua!

Taulukot sopivat hyvin erilaisten asioiden vertailuun.

Käsitteen selitykset. Jos kokeessa vaaditaan usein käsitteiden määrittelyä ja hallitsemista, niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Käsitelistoista voi helposti loihtia muistikortteja joko fyysisesti paperille tai vaikka Quizlettiin!

Ajatuskartat sopivat vaikka muistiinpanojen rungoksi ennen niiden varsinaista tekemistä. Ne valmistuvat nopeammin kuin laajat muistiinpanot, ja niihin on helppo koota vaikkapa avainsanoja ja syy-seuraussuhteita.

Kirjan kuvioiden kopioiminen auttaa hahmottamaan niiden sisältöä. Taloustieteessä käppyröitä käytetään aivan älyttömästi, eikä pelkkä niiden katselu saa minua ymmärtämään niitä. Kun kuviot piirtää itse, alkaa itsekin ymmärtää sitä, mitä käyrillä oikein yritetään havainnollistaa!

Kartat ovat luonnollisesti oiva tapa visualisoida asioita, joihin liittyy maantieteellinen aspekti. Tässä kuvassa olen tiivistänyt Afrikan talouksien alueellisia eroja 1900-luvun taitteessa. 

Piirustusten piirtäminen muistiinpanojen sekaan virkistää mieltä! 

Kaavojen kerääminen omaan kaavakokoelmaansa kannattaa, jos kaavojen osaaminen on tärkeää – kuten esiemerkiksi kauppatieteiden pääsykokeessa. 

Aikajanat ovat tietty oiva keino hahmottaa erilaisia aikajatkumoita. Jottei homma menisi liian sekavaksi, olen yleensä värikoodittanut samaan vaiheeseen tai teemaan liittyvät jutut. 

Tiivistelmät. Olin näköjään tehnyt joman kirjasta vielä tällaisen sisällysluettelomaisen tiivistelmän. Esseekokeiden kohdalla pieneksi esseeksi kirjoitetut lukujen tiivistelmät toimivat myös hyvin! 

Vaikka harvemmin edes luen uudestaan omia muistiinpanojani, on kiva välillä täyttää vihkoa muutenkin kuin ajatusviivoilla. Erilaisia ideoita keksii aika helposti, kun miettii vaikka omia yläkoulun oppikirjoja – nehän ovat aina täynnä kaikenlaisia karttoja, taulukoita ja piirroksia!