Vinkit Turun politiikan tutkimuksen pääsykokeisiin

Melko tarkalleen vuosi sitten totesin, että yhteishaku olisi vielä käynnissä, ja ehtisin edelleen hakea. Koska ajatus oli muhinut päässäni jo koko fuksivuoteni ajan, päätin tarttua tilaisuuteen, kun se vielä oli mahdollista – sen sijaan, että jäisin jossittelemaan ja jahkailemaan enää yhtään pidemmäksi aikaa. Niinpä kaivoin poikaystävän vanhat pääsykoekirjat kirjahyllystä ja aloin lueskella niitä nähdäkseni, oliko niissä edes mitään, mikä kiinnostaisi minua. Sitten päädyin laittamaan yhteishaunkin vetämään, ihan vaan varmuuden vuoksi. Ja sitten luinkin pääsykokeisiin ihan tosissani, koska puolilla valoilla pänttääminen olisi ollut vain ajanhukkaa.

Ja tässä sitä nyt ollaan oltu melkein vuosi politiikan opiskelijana! Tähän postaukseen yritin koota omia ajatuksiani ja vinkkejäni Turun poliittisen historian ja valtio-opin pääsykokeisiin liittyen. 

Valintakoemateriaalin arviointia

Tälle sivulle olen koittanut hahmotella Demokratian arvon rakennetta!

Poliittisen historian aineistona on tänä keväänä viime vuosista poiketen artikkelikokoelma, joka vaikutti ainakin omasta mielestäni tosi mielenkiintoiselta! Aiheet ovat jossain määrin samoja kuin aiemmassa Suomi muuttuvassa maailmassa -kirjassa, mutta toisaalta mukana on myös paljon uusia aiheita ja näkökulmia. Poliittisen historian pääsykoeosuudessa on yleensä ollut yksityiskohtiin keskittyvä käsitteenselitystehtävä, ja sen lisäksi pari laajempaa esseetä, joissa pitää osata tiivistää kokonainen artikkeli yhteen esseeseen. Tämä on ollut monen mielestä kokeen helpompi puolisko, joten kun asiat opettelee kunnolla, voi siitä saada hyvän pistesaldon.

Demokratian arvo on puolestaan nyt jo neljättä kertaa valtio-opin pääsykoekirjana, ja kysymykset ovat olleet vuodesta toiseen melko samanlaisia: niissä on selitettävä esseellä tai ”puolikkaalla esseellä” yksittäisen henkilön teoria tai käsite, kuten vaikka preferenssien yksihuippuisuutta tai Kantin kategorista imperialismia. Kirjan rakenne ei välttämättä aukene vielä ensimmäisen lukukerran jälkeen, mutta moni juttu aukesi minulle muistiinpanojen tekemisen kautta! Rakennetta ei kannata kuitenkaan kauheasti jäädä miettimään, vaan hyödyllisempää on opetella aina yksi henkilö / teoria kerrallaan. Kirjan viimeinen luku esittelee vain johtopäätöksiä, ja jätin sen suosiolla vähemmälle huomiolle.

Pääsykokeen rakenne

Politiikan tutkimuksen pääsykokeissa minua jännittivät kaikkein eniten esseevastaukset. Niistä oli jäänyt huono maku abivuoden yhteiskuntapolitiikan pääsykokeiden takia, jotka eivät menneet hyvin – kauppiksen pääsykoehan oli kuitenkin vain monivalintaa. Opiskelutekniikkani oli kuitenkin parantunut aivan huimasti abivuodesta, joten sain iskostettua asiat päähäni sen verran hyvin, että myös esseen kirjoittaminen sujui helposti.

Ollessani lukiossa opinto-ohjaajamme oli varoittanut siitä, että pääsykokeisiin tulisi vastata eri tavalla kuin yo-kirjoituksissa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että vastasin aika samalla tyylillä historian ylppäreissä kuin pääsykokeissakin. Suurimpana erona näiden kahden välillä on se, että pääsykokeissa (kuten yliopiston tenteissäkin) tulee yleensä vastata vain pääsykoemateriaalin perusteella, ja mieluiten mahdollisimman sanantarkasti; yo-kirjoituksissahan oppikirjan ulkopuolinen tieto tuo yleensä lisäpisteitä.

Politiikan tutkimuksen pääsykokeissa on esseiden lisäksi myös yksityiskohtaisempia kysymyksiä, joissa tulee esimerkiksi selittää aineistossa olleita käsitteitä tai teorioita. Pääsykoemateriaali tulee siis lukea huolella, ja erilaisia käsitteitä, henkilöitä, tärkeitä päivämääriä ja teorioita kannattaa keräillä talteen.

Tiivistin Demokratian arvon tutkijoita ja teorioita mm. flash cardeille!

Pääsykokeessa on harvemmin tarvinnut yhdistellä tietoja aineiston eri kohdista, joten kysymyksiin on yleensä ollut helppo vastata. Toisaalta viime vuoden kokeessa oli useampikin tehtävä, joissa olisi voinut vastata useammankin eri kirjoituksen ja teorian pohjalta – ja se vaikeutti ainakin omaa vastaamistani, kun en tiennytkään, mihin asioihin vastaukseni tulisi rajata.

Viime vuonna pääsykokeen jälkeen fiilikseni olivat tosi ristiriitaiset, ja veikkasin, että tuskin pääsen edes läpi. Vielä Opintopolkuun kirjautuessanikin heitin mielessäni kolikkoa siitä, lukeeko palvelussa hyväksytty vai hylätty. Yllätys oli melkoinen, kun olinkin päässyt sisään ja vieläpä suuremmilla pisteillä kuin odotin, 40/60! Täältä voi käydä lukemassa enemmän tuntemuksiani pääsykokeista, ja täältä puolestaan sisäänpääsyfiiliksiä.

Tässä vielä muutama hyödyllinen linkki poliittisesta historiasta ja valtio-opista kiinnostuneille: 

Turun poliittinen historia ja valtio-oppi Opintopolussa

Vuoden 2017 valintakoemateriaalit

Vanhoja valintakokeita