Proffajuhlista selvitty – katsaus vuosijuhlalookkiin ja -budjettiin

TLKS juhli tänä viikonloppuna 71. synttärijuhlaansa. Viime vuonna juhlittiin tasavuosia Turun linnassa, mutta tänä vuonna palattiin tutulle ja turvalliselle VPK-talolle, mistä olin todella iloinen, koska VPK-talo on upea! Kirjoitan tulevaisuudessa vielä tarkemmin vuosijuhlien kulusta, koska mistään pienistä ja simppeleistä kemuista ei ole kyse, kuten tästä aiemmasta postauksestani voi jo hiukan perehtyä, mutta fiilistellään kuitenkin hiukan juhlahumuista viikonloppua minun proffislookkini kautta. Näkökulmana tekstissä on proffisten hintalappu, koska hiukan vanhojentanssien tapaan myös vuosijuhlabudjetti voi räjähtää käsiin juhlahumusokeuden iskiessä.

 

Juhlin viime vuonna ensi kertaa vuosijuhlia ja tilasin juhlaa varten elämäni ensimmäisen iltapuvun. Otin riskin ja tilasin mekon netistä, suoraan Kiinasta, mutta onnekseni riskinottoni kannatti ja mekon värin poikkeavuutta (esitekuvissa mekko oli vaaleanpunainen helmen sävyinen, todellisuudessa väri on lähempänä persikkaa) lukuunottamatta mekkoni oli aivan täydellinen. Niin täydellinen, että halusin todellakin pukea saman mekon tänäkin vuonna. Tottakai kuolasin proffisjännityksissäni mekkoja ympäri nettiä ja kirpparisivustoja, mutta himon käydessä liian kovaksi, muistutin itseäni viime vuotisen mekkoni upeudesta ja suurin into uuden mekon ostoon katosi. Miksi ostaisin uuden, kun minulla on käyttöä vaativa unelma jo valmiina kaapissani?

 

Kuva: Ida Seppänen

 

Mekkokulut olivat siis tänä vuonna pyöreät nolla euroa. Viime keväänä maksoin mekostani postimaksuineen ja -tulleineen noin 120e, joten tällä hetkellä mekolla on hintaa 60e/käyttökerta. Vuosi sitten pohdin kovasti mekon hintaa, mutta lopulta äitini osasponsoroinnin myötä päätin, että mekko, joka sai minut aivan huumaantumaan, ansaitsee tulla tilatuksi. Jos olisin nyt mekko-ostoksilla, keskittyisin jahtaamaan unelmien iltapukua nettikirppareilta, koska pitkiä juhlapukuja on järkevään hintaan hyvin liikkeellä niin facebookin kirppareilla kuin Tori.fi:ssäkin. Pidän todella surullisena ajatusta, että samaa mekkoa voisi käyttää vain kerran vuosijuhlilla. Samaa mekkoa voi todellakin käyttää useampana vuonna, jos mekkoaan vain rakastaa. Asusteilla, kampauksella ja meikillä saman mekon saa lisäksi muokattua hyvin erilaiseksi eri vuosien välillä.

 

Juhlakenkinä käytin viime vuoden tapaan melko tylsiä tummanvioletteja vanhojentanssikenkiäni, jotka värinsä ja korkonsa puolesta sopivat täydellisesti mekkooni. Pukukoodin mukaan vuosijuhlakenkien tulisi olla umpinaiset eli varpaat paljastavat sandaletit ovat periaatteessa pannassa, mutta todellisuudessa pitkien helmojen alta juhlahumussa ei kenelläkään ole intressejä vahdata toisten kenkien avonaisuutta. Mutta tämä tälläisenä mielenkiintoisena faktana.

 

Laukkuna käytin lukiovuosina tekemääni kirpparilöytölaukkua. Viime vuonna käytin mustaa vanhojentanssilaukkuani, mutta tämän vuoden meikki-, kampaus- ja korupukeutumiseeni sopi mustaa paremmin ruskea laukku, mikä ei haitannut lainkaan, koska rakastan vanhaa kauniinruskeaa juhlalaukkuani. Kuluja siis 0e.

 

 

Kampaukseni tein tänä vuonna itse. Viime vuonna eräs todella taitava kurssikaveri laittoi hiukseni, mutta tänä vuonna päätin hoitaa homman itse. Hiukseni ovat tällä hetkellä niin lyhyet, että kuvittelin pitkään, etten edes saa laitettua hiuksiani kiinni, kuten proffisten pukukoodi periaatteessa neuvoo, mutta pari viikkoa ennen juhlia keksin, että saan koottua hiukseni niskaan lähes nutturaa jäljittelevästi. Ainoa hiuskulu tänä vuonna oli Glitterin alesta ostamani hiuskoru, josta maksoin -70% alennuksen jälkeen 5 euroa. Tietystikään kampaukseni ei ollut yhtä huoliteltu, kuin kampaajan kautta tulleiden juhlavieraiden, mutta itse olin kampaukseeni todella tyytyväinen ja tunsin itseni kauniiksi hiuksia myöten.

 

Meikin laitoin myös itse. Hintaa meikille tuli 4e, koska huulipunaa lukuunottamatta kaikki käyttämäni tuotteet löytyivät meikkipussistani jo ennestään. Violetin huulipunan ostin periaatteessa proffiksia varten, mutta siitä on jo parissa viikossa muodostunut uusi suosikkini aivan peruskäytössäkin, joten hukkaostoksia ei meikkipuolellakaan tullut tehtyä. Meikkiini olin myös todella tyytyväinen, koska en todellakaan ole mikään mestarimeikkaaja. Tunsin itseni todella kauniiksi koko illan ajan.

 

 

Korut olivat tänä vuonna ainoa osa juhlalookkiani, johon minulla kului rahaa. Löysin kauniit ruusukultaiset/vaaleanpunaiset koruni Glitterin alesta ja hintaa korviksille ja saman sarjan hiuskorulle tuli yhteensä noin 8 euroa. Lisäksi ostin varakoruiksi saman sarjan roikkuvammat korvikset, jotka jäivät lopulta käyttämättä. Niiden myötä meni rahaa hukkaan 3e. Kaulakoruna käytin vanhoja muovihelmiä, jotka ovat kulkeneet koruboksissani mukana jo lapsuudesta asti.

 

Kokonaiskulut tämän vuoden proffisteni osalta olivat siis:

  • proffislippu 95e (sisälsi kahden juhlapäivän kaiken ruuan, juoman, ohjelman, kuljetukset jnejne siis aivan kaiken!)
  • mekko 0e (viime vuonna 120e)
  • laukku 0e (vanha kirppislöytö)
  • kengät 0e (vanhat vanhojentanssikengät)
  • korut 6e (käyttämäni korvikset 3e + varakorvikset 3e)
  • kampaus 5e (tein itse + hiuskoru 5e)
  • meikki 4e (tein itse + huulipuna 4e)

 

Proffajuhlat eivät ole rahan juhla vaan yhteisöllisyyden, ystävyyden ja ihmisten juhla. Paljon onnea 71-vuotias TLKS ja kiitos upeista juhlista OTK!

 

♥ Krista