Vinkit oikiksen pääsykokeeseen

Tänään luvassa omia vinkkejäni oikiksen pääsykokeeseen – joka näköjään häämöttääkin jo reilun kuukauden päässä! Valmennuskurssilaiset ovatkin jo päässeet tekemään harjoituspääsykokeen, ja mielessä alkaa ehkä muotoutua pieni kuva siitä, mitä kokeessa vaaditaan.

En missään tapauksessa osaa antaa vinkkiä siitä, mitä kannattaisi lukea tarkasti ja mitä jättää huomiotta – en ole tutustunut pääsykoemateriaaliin muuten kuin tsekkaamalla kirjojen nimet. Koska sivuja on suhteellisen hillitysti, suosittelen tietysti opettelemaan kaiken niin hyvin kuin vain mahdollista. Myös selkeät kymmenen kohdan listat ovat hyviä tärppejä (ja kaikki muutkin listat – jos kirjassa on listoja, opettele ne kaikki!), koska ne on helppo pisteyttää.

Mitä sitten kannattaa muistaa ihan siellä pääsykoetilanteessa? Seuraavat vinkit olen itse havainnut toimiviksi:

Tsekkaa ennalta käytännön asiat. Niin kuin esimerkiksi se, missä pääsykoepaikka sijaitsee. Jos Turku ei ole entuudestaan tuttu, kannattaa reitit käydä läpi etukäteen ja ehkä mielellään jopa ottaa paperikartta mukaan. Valitse bussi, jolla ehtii kokeeseen vaikka se olisi puolikin tuntia myöhässä. Kokeeseen on turvallisempi olo mennä, jos ei tarvitse oman osaamisen lisäksi huolehtia vielä kaiken maailman turhista bussiaikatauluista ja muista.

Pysy rauhallisena. Itse en suuremmin halunnut puhella kanssapyrkijöiden kanssa ennen pääsykoetta, enkä varsinkaan kuunnella kenenkään panikointia siitä, miten se ja se sivu jäi lukematta ja miten jotkin asiat taas menivätkään. Paniikkilukeminen ja paniikkitarkistelu eivät toimi minulla – tietysti jos kokee paniikkilukemisen toimivaksi niin siitä vain 😀

Katso kelloa. Mielestäni viiden tunnin pääsykokeessa ei tule kiire. Monet tehtävät ovat kuitenkin monivalintoja tai oikein/väärin-tehtäviä, joihin ei saa kulumaan välttämättä edes puolta tuntia. Silti kannattaa tarkkailla kelloa – esseiden kirjoittamiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa! Nopeimmat tehtävät kannattaa tehdä ensiksi, jotta saa käsityksen siitä, kuinka kauan on aikaa pakertaa esseitä ja pidempiä vastauksia.

Mainitse laki. Usein jo siitä saa puolikkaan tai kokonaisen pisteen, kun muistaa mainita, missä laissa kyseisestä asiasta säädetään. Esimerkkinä oman pääsykokeeni tehtävä lähestymiskiellosta; pisteen sai jo siitä, kun muisti mainita, että aiheesta säädetään laissa lähestymiskiellosta.

Lue kysymykset tarkasti. Surullisia tarinoita kuulee siitä, miten pyrkijät ovat kirjoittaneet hirveän hienot vastaukset ja tajunneet vasta tarkistaessaan, että ovat vastanneet kysymyksen vierestä – tai mikä pahempaa, eivät ole sitä edes tajunneet. Vastaa juuri siihen mitä kysytään! Hankalia ovat varsinkin monivalinnat, joissa kysytään: ”Mikä seuraavista ei pidä paikkaansa?” Vaihtoehdoissa on lueteltu jokin kohta, jota ei saa tehdä. Kaksoisnegaatio hämmentää.

Vastaa vain kirjojen perusteella. Yleissivistyksestä ei saa (toisaalta onneksi, toisaalta valitettavasti) oikiksen pääsykokeissa pisteitä. Pisteet tulevat kirjoissa mainituista asioista. Toisaalta ylimääräisistä asioista ei mielestäni myöskään sakoteta.

Tuleeko miinusta? Joissakin monivalinnoissa vääristä vastauksista saa miinuspisteitä. Tällöin kannattaa harkita, vastaako vain kysymyksiin joiden vastauksista on varma, vai lähteekö lottoamaan.

Tärkeintä: ala luovuta! Ehkä pääsykoetta ensimmäistä kertaa katsoessa tulee olo, ettei osaa kerta kaikkiaan mitään eikä ole lukenutkaan asioista, joista kysytään. Jos olet kuitenkin tehnyt töitä ja lukenut koko kevään (tai no, puolitoista kuukautta), olet kuitenkin välttämättä oppinut jotain. Kannattaa vain ottaa rauhallisesti ja aloittaa helpoimmasta. Monesti vielä kysymyksiin vastatessa ja niitä tarkistaessa tulee mieleen asioita! Missään tapauksessa ei kannata päättää heti kättelyssä että ”yritetään uudestaan ensi vuonna” ja marssia ulos koesalista.