Yksiön kalustus alle 100 eurolla – (opiskelija-asumisesta osa 2)

Kierrätyskeskus ja sukulaiset

Olen kuluttujana yleensä kohtuullisen rationaalinen, mikä kuitenkin korostuu aivan ääriinsä väliaikaisratkaisumielessä hankituissa tavaroissa. Asuinympäristön suhteen rakastan yli kaiken viihtyisyyttä ja estetiikkaa, mutta tässä vaiheessa elämää olen vielä valmis tinkimään todellisesta sisustusmaustani (kuulostipa harvinaisen ”kauppikselta”, heh). En esimerkiksi näe 120 cm -sänkyä tai kahden hengen ruokapöytää ensimmäisessä ”omassa” kodissani, joten en myöskään halua laittaa niihin liiaksi rahaa. Opiskelija-asumuksissa kyllästymiseenkin asti edustettu IKEA ei näin ollen tullut edes kyseeseen, sillä olin päättänyt löytää jonkin oikeasti edullisen tavan toteuttaa viehättävä mutta hullunhalpa sisustus!

Pakko muuten kertoa tähän väliin ”fun fact”: ainoat IKEAsta peräisin olevat tavarani ovat itse asiassa nuo kuvassakin näkyvät valkoiset koristetyynyt – hauskan faktasta tekee se, että raahasin ne mukanani Saksasta Suomeen, just in case ko. tyynyjä ei täältä enää löytyisikään… Arvanette varmaan tapauksen lopputuleman – jep, huomattavan paksut tyynyt veivät turhaan tilaa matkalaukuistani!

Ratkaisuna sisustuspulmaani toimivat mm. kotipaikkakuntani kierrätyskeskuksista löytyneet pöydät ja sänky, jotka mitä luultavimmin pystyn myöhemmin myymään samalla hinnalla/antamaan eteenpäin niitä tarvitseville. Rationaalisuuden voitaneen myös todeta lisääntyvän päätöksenteossani (ja varmaan monen muunkin kohdalla) entisestään rahan ollessa itse tienattua. Olen periaatteen vuoksi halunnut maksaa kaiken itse 18-vuotiaasta, vaikka asuinkin kotona 19-vuotiaaksi lukiovaihdon pitkitettyä valmistumistani vuodella. Ennen täysi-ikäisyyttä kustansin itse jo suuren osan vaatteistani/muista omista hankinnoistani, mutta 18-vuotislahjaksi pyysin isältäni lopullista ”taloudellista itsenäisyyttä”, ts. visiittiä paikalliseen DNA-liikkeeseen vaihtaaksemme liittymäni minun nimiini. Summa summarum, sisustukseen käytettävä rahasumma tuli omasta pussistani, jonka paksuus ei tuolloin mahdollistanut kovinkaan lennokasta kulutuskäyttäytymistä 🙂

 

 

Alle satasen yksiökalustus koostui seuraavista elementeistä:

*120-cm runkopatja, 30€

*Valkoinen peili-/kirjoituspöytä, 25€

*Violetti keittiönpöytä, 25€

*TV-taso – isän opiskeluajoilta, maalasin valkoiseksi

*4 kpl ruokapöydän tuoleja (1 kirjoituspöytäkäytössä) – tädin vanhat

(*kuvassa näkyvä musta seinähylly oli vuokranantajani asentama)

 

Em. kalusteiden lisäksi tarvitaan tietysti kaikkea matoista vuodevaatteisiin ja astiastoon, joiden kerääminen kannattaakin aloittaa jo hyvissä ajoin! Tämä postaus keskittyi kuitenkin yksilöimään nimenomaan omassa yksiössäni toimiviksi toteamiani huonekaluja. Jokaisen yksiön/opiskelija-asunnon sisustus on uniikki, ja tiedän esimerkiksi monen preferoivan nojatuolia kirjoituspöydän sijaan keittiönpöydän ajaessa saman asian 😉

 

Hehkeää helmikuun ensimmäistä viikonloppua!

Ansku