Kannattaako käydä valmennuskurssi? – ja muuta usein kysyttyä oikikseen hakemisesta

Olen saanut useita kysymyksiä oikikseen, pääsykokeeseen ja hakemisprosessiin liittyen eri tahoilta. Kokosin nämä kysymykset ja niiden vastaukset tähän mahdollisimman kattavasti. Muistathan, että tämä on minun totuuteni, joten tarkista kaikki tärkeät päivämäärät, ajat ja paikat itse!

Milloin pääsykoe on ja miten siihen ilmoittaudutaan?

Valintakoe pidetään tiistaina 15.5.2018 klo 12:00-17:00. Valintakokeeseen liittyvä kirjallisuus julkaistaan 11.4., mutta HUOM, se pitää ennakkotilata jo maaliskuun aikana. Varsinainen hakuaika, jolloin korkeakouluihin haetaan, alkaa 14.3.2018 ja päättyy 28.3.2018. Tarkemmat tiedot hakemisesta ja pääsykokeisiin ilmoittautumisesta löytyvät https://opintopolku.fi/wp/fi/

Millainen koe on?

Koe ja sen rakenne riippuu valtavasti vuodesta, pääsykoekirjoista ja mukana olevista yliopistoista. Vuonna 2018 koe (tai oikeastaan sen tarkastus) on kaksivaiheinen. Aluksi kaikilta kokeen tehneiltä tarkastetaan monivalintakysymysten tuottamat pistemäärät. Tämän jälkeen 1569 (kolminkertainen määrä oikeustieteellisten yliopistojen aloituspaikkojen määrään verrattuna) parasta etenee toiseen (tarkastus)vaiheeseen, jossa tarkastetaan muut tehtävät ja karsitaan esiin parhaat. Opiskelijaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että näistä lopuista tehtävistä on saanut vähintään puolet pisteistä. Lisää tietoa ja tarkemmin valintakokeesta löytyy sivulta https://www.oikeustieteet.fi/valintakoe/

Miten perillä tulee olla oikeustieteestä, jos haluaa hakea oikikseen?

Ei merkitystä. Valintakokeessa testataan vain sitä tietoa, joka löytyy pääsykoemateriaaleista. Ulkopuolisesta tiedosta ei saa lisäpisteitä, eikä sitä kannata käyttää. Liika ennakkotieto voi jopa johtaa negatiiviseen siirtovaikutukseen, jolloin aikaisemmin opittu tieto häiritsee uuden tiedon sisäistämistä. Oma osaamiseni perustui lukiossa käytyyn lakitiedon kurssiin, jossa oli käyty keskeisimpiä asioita Suomen oikeusjärjestelmästä läpi. Joidenkin termien ja rakenteiden tietäminen ennalta helpotti pääsykoekirjojen lukemista, mutta vaikka lähtisit nollasta, ei se sulje pois mitään.

Kenellä on mahdollisuus päästä sisään oikikseen?

Kenellä vain. Usein puhutaan siitä, kuinka oikikseen on äärimmäisen vaikea päästä ja tulee olla todella lahjakas pärjätäkseen pääsykokeissa. Asia ei ole näin. Oikiksen pääsykokeessa pärjäät tasan sillä, että olet lukenut ja opetellut pääsykoemateriaalin ja osaat vastata sitä koskeviin suoriin kysymyksiin suorilla vastauksilla. Vaatimuksia persoonalta voidaan kyllä mainita, sinun tulee olla pitkäjänteinen, motivoitunut ja ahkera henkilö, joka ei suuremmin kritisoi lukemaansa, jotta pärjäät erinomaisesti valintakokeessa. Kaikista ihmisistä löytyvät nuo piirteet, niitä tulee osata vain painottaa ja voimistaa lukiessaan pääsykokeeseen. Tilastoja siitä, kuinka oikikseen päästään vasta kolmannella hakukerralla vääristää ne hakijat, jotka ”tulevat katselemaan koetta” tai jotka eivät anna itsestään täyttä panosta. Sinä pääset oikikseen, jos haluat tarpeeksi kovasti.

Kuinka paljon ulkoa kokeessa tulee osata?

Kokeen painotus vaihtelee paljon vuosittain sekä yliopistosta riippuen, joten kysymykseen ei voi juuri tyhjentävää vastausta antaa. Jos kysytään jotain listaa, tulee se usein osata sanatarkasti oikein. Lisäksi tietyt määritelmät tulisi olla mahdollisimman samanlaisesti kirjoitettu kuin pääsykoekirjoissa. Lakien pykäliä voidaan kysyä, mutta esimerkiksi lukua tai momenttia ei ole yleensä vaadittu. Lyhyet ja tärkeät lait on syytä opetella sanasta sanaan, sillä koskaan ei tiedä kuinka tarkkoja tarkastuksessa ollaan. Keskity ensisijaisesti mahdollisimman laajaan osaamiseen pääsykoemateriaalista, mutta opettele toki joitain tärppejä ihan ulkoa.

Mitä pääsykoekirjojen lyhenteet tarkoittavat?

Pääsykoekirjojen tekstissä vilisee valtavasti kirjainlyhenteitä ja numeroita, jotka voivat tuntua todella erikoisille. Lyhenteet yleensä viittaavat johonkin lakiin tai tuomioistuimeen. Kirjoissa voi lopussa tai ensimmäisillä sivuilla olla lyhenneluettelo, josta löytyy selitys kullekin kirjainyhdistelmälle. Yleisimpien tuomioistuinten lyhenteet (KKO=korkein oikeus, KHO=korkein hallinto-oikeus, hovioikeus HO, hallinto-oikeus HAO ja käräjäoikeus KäO) ovat niin tunnettuja, ettei niitä juurikaan selvennetä. Lain jälkeen voi seurata numero + §-merkki (pykälä) tai numeroita suhteessa X:Y.Z (X=lain luku, Y=pykälä, Z=momentti). Tuomioistuinten lyhenteen jälkeen seuraa vuosi ja tapausnumero, sekä mahdollisesti tieto siitä, onko lopputuloksesta äänestetty.

Miten lukea pääsykokeeseen?

Lukeminen on hyvin yksilöllistä, mutta sisäänpääsy vaatii sitä kaikilta paljon. Lue aikaisemmat ”Miten lukea pääsykokeeseen?”-postaukseni, niissä kerron ylipäänsä lukuprosessista, sekä muita hyödyllisiä vinkkejä. Linkit juttuihin:

Miten lukea pääsykokeeseen?

Miten lukea pääsykokeeseen? (osa 2)

Miten lukea pääsykokeeseen? (Osa 3)

Millä kielellä pääsykoekirjat on kirjoitettu?

Minulla pääsykoekirjat olivat suomen kielisiä. Ei kuitenkaan ole mitenkään epätyypillistä, jos joku/jotkin kirjoista ovat englanniksi. Myöskään ruotsi ei ole poissuljettu, joten pakollisten kielien opiskelusta lukiossa ei ole haittaa. Itse pääsykokeessa ymmärtääkseni saa vastata englanninkielisiä aineistoja koskeviin kysymyksiin joko englanniksi tai suomeksi. Muuten kokeessa saa vastata joko suomen tai ruotsin kielellä. Kielelliset ohjeistukset kannattaa kuitenkin aina tarkistaa tehtävänannosta.

Kannattaako käydä valmennuskurssi?

Oma kantani on, että mikäli valmennuskurssi kestää yli viikon ja/tai maksaa yli 500 euroa, ei valmennuskurssia kannata suorittaa missään nimessä. Kukaan muu ei voi tehdä sitä työtä puolestasi, joka vaaditaan sisäänpääsyyn. Lisäksi mikään ei viittaa siihen, että kalliimpia kursseja suorittaneet pääsisivät helpommin sisään. Itse kävin Lex-kurssien järjestämän valmennuskurssin Jyväskylässä, joka kesti viikon ja maksoi 400 euroa. Suhteeni siihen on hivenen ristiriitainen, sillä en koe, että opin varsinaisesti sisällön puolesta mitään uutta kyseisellä kurssilla, mutta toisaalta en olisi ilman sitä päässyt ensimmäisellä kerralla sisään. Valmennuskurssin käyminen lisäsi motivaatiotani lukea enemmän, sillä muut kurssilaiset tuntuivat osaavan asioita todella hyvin, joten kilpailuviettini heräsi ja sain tarmoa opetella asioita vielä paremmin. Kurssilla kerrottiin pääsykokeen rakenteesta ja sisällöstä, sekä harjoiteltiin mahdollisia tärppikysymyksiä ja tehtäviin vastaamista. Toisaalta taas kurssi vei todella paljon aikaa lukemiselta ja materiaalien opettelemiselta (8 h/päivä). Itse ainakaan en opi sillä tavalla, että seuraan jonkun paasausta ja valmista diaesitystä, vaan tarvitsen sen oman tahdin ja keskittymisrauhan. Kursilla tehtiin myös harjoituspääsykoe, josta sain 9/80 pistettä, mikä hivenen lannisti lukemisintoani. Valmennuskurssin käymisessä on siis puolensa ja puolensa. Jos hakisin tänä vuonna uudelleen, en kävisi valmennuskurssia. Koen, että minulle merkitykselliset tiedot sain jo ensimmäisellä kerralla.

Kannattaako oikikseen hakeminen?

KANNATTAA. Mikäli tulet valituksi, olet juuri oikea henkilö opiskelemaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. OTN + OTM on arvostettu tutkinto, joka mahdollistaa työskentelyn hyvin monissa ammateissa työelämässä, ja siksi juristin työllistyminen on varmaa. Työuran aikana on helppo kokeilla eri työpaikkoja ja -ympäristöjä, sillä juristin pätevyys mahdollistaa kameleonttimaisen muuntautumiskyvyn useille eri oikeudenaloille. Oikeustiede on mielenkiintoista, käytännön läheistä ja arjessa sovellettavaa. Tiedät oikiksessa opiskelleena omat oikeutesi ja kuinka ne voit turvata. Viiden vuoden aikana tapaat satoja uusia ihmisiä, joista varmasti löytyy kaltaisiasi, joten sitä, löytääkö ystäviä itselleen, ei tarvitse pelätä. Kaikissa ihmisryhmissä on ärsyttäviä, raivostuttavia ja ääliömäisiä yksilöitä, mutta myös niitä kultakuorrutettuja helmiä. Vaikka olenkin vasta ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, sanonta ”oikis on ihmisen parasta aikaa”, voi hyvinkin pitää paikkansa.