Kauppikseen (ja miksei muihinkin opinahjoihin) hakevan tärpit vol. 1

 

1. Työssäkäynti ei ole este, mikäli haluat kyseistä opiskelupaikkaa tarpeeksi

Satunnaiselle lukijalle/muuten taustani ohittaneelle mainittakoon, että olen ennen Turkua opiskellut kauppatieteitä syyslukukauden verran Lappeenrannassa. Muistan tuolloin muuton tiimellyksessä luvanneeni isälleni, että seuraavana syksynä muuttokuorman voisi suunnata Turkuun – ja tällä kertaa neljää kuukautta pysyvämmässä mielessä. Keväällä 2014 lähdin siis au pairiksi Saksaan asuen Stuttgartissa tasan kolme kuukautta, tarkemmin sanottuna 10.1.-10.4. Ylevänä tarkoituksenani oli aloittaa pääsykokeisiin luku jo Saksan maalla, mutta ajatuksen tasollehan tuo jäi. Suomeen tultuani olin sopinut edelliskesän työnantajani kanssa aloittavani työt vasta kesäkuun alussa (lue: pääsykokeen jälkeen) mutta kuten tavallista, ei elämä aina noudata suunnitelmiamme – ainakaan prikulleen.

Olin siis laskenut sen varaan, että ehdin paneutua kirjoihin täysipainoisesti ainakin puolentoista kuukauden verran. Suomeen tullessani sikäläisellä SIM-kortillani (jonka olin jättänyt Saksa-ajakseni Suomeen) odotti kuitenkin ei-niin-mieluisa yllätys, ts. ääniviesti työnantajani henkilöstöpalvelusta. Summa summarum, esimieheni kanssa sovittu työpaikka oli annettu meidän tietämättämme toisaalle, koska en ollut vastannut yleisluontoiseen kyselyyn kesän käytettävyydestäni. Oh well, tilanne selvisi, mutta jouduin täysipäiväisesti töihin 1.5. alkaen. Kuuden viikkovuoron työlistat eivät siinä vaiheessa kovinkaan naurattaneet, mutta yksi asia oli kuitenkin varma; vaikka olinkin yhä kirjoilla Lappeenrannan kauppatieteellisessä tiedekunnassa – mikä puolestaan olisi mahdollistanut KTM-tutkinnon jatkamisen Itä-Suomesta käsin – aioin kuitenkin päästä unelmayliopistooni, ts. Turun kauppakorkeaan.

 

2. Otollinen lukuympäristö

Päämäärätietoisuudesta päästäänkin hyvänä aasinsiltana seuraavaan lukujen onnistumisen kannalta olennaiseen seikkaan, nimittäin suotuisaan lukuympäristöön. Osviittaa omalla kohdalla toimivasta lukumiljööstä antaa yo. kuva Stuttgartin pääkirjastosta – tähän päivään mennessä en toisin sanoen ole löytänyt kirjastoa parempaa oppimisympäristöä!

Pari postausta takaperin kirjoitin kuitenkin mönkään menneestä kokemuksestani lukusalien suhteen, joten tässäpä vinkki kirjastoista pitäville mutta jokseenkin lukusaleja kammoaville. Lähes jokaisessa suuremmassa kirjastossa on sijoiteltu pieniä pöytäryhmiä eri osastojen väliin; hiljaisuusvaatimuksen koskiessa koko kirjastoaluetta, olen näin ollen kokenut kyseiset ”lukunurkkaukset” parhaiksi keskittymisen takaajiksi. Lukusalitkin ovat paremman puutteessa ”jees”, mutta olen itse huomannut välillä imeväni kanssaopiskelijoiden stressiä/ahdistusta, mikä puolestaan on vaikuttanut olennaisesti sen kertaiseen lukusuoritukseeni. Kaikista mieleenpainuvin tapaus oli eräs poika, jonka kuulokkeista suorastaan vuosivat läpi silloisen hittibiisin, Kelly Clarksonin ”What doesn’t kill you makes you stronger” lyriikat. Yritä siinä sitten muina miehinä opiskella :,D

 

3. Liikunnan, ravinnon ja levon tähdellisyys

Pääsykoekevään voi periaatteessa rinnastaa urheilusuoritukseen – sen verta kokonaisvaltaisesta uurastuksesta on nimittäin kyse. Otinkin tavakseni käydä joka toinen päivä aamusalilla ennen kirjastoon suuntaamistani, minkä lisäksi kiinnitin erityishuomiota monipuoliseen ruokavalioon jaksamiseni takaamiseksi. Tästä huolimatta kyseiset osa-alueet ontuivat toisinaan kohdallani – olen näet aina ollut verraten huono nukkuja, joten luku-urakka yhdistettynä kokopäiväiseen työrupeamaan johti välillä siihen, että huomasin kirjaimellisesti nukahtaneeni kirjaston penkkiin! Hyvät yöunet auttavat paitsi jaksamaan myös edesauttavat oppimista, ja kehotankin jokaista yökukkujaa muistamaan myös unen vitaalin merkityksen. Trust me – ei se lukujen määrä, vaan laatu 🙂

 

 

Mukavaa viikonjatkoa kaikille, muistakaahan laittaa hakemuksenne tulille eilen alkaneen yhteishaun tiimoilta!

Ansku