• Tositarinoita Turun yliopistosta

    Kaikki bloggaajat

    Millaista opiskelijaelämä todella on? Seitsemän Turun yliopiston opiskelijaa kertoo oman tarinansa. Blogitekstit ovat aikaväliltä 16.10.2015–21.4.2016.

Totuus pääsykoekevääni aikataulusta

Selasin vanhaa päiväkirjaani, ja löysin sieltä yllättäen pääsykoekevääni aikataulut, jotka luulin jo hävittäneeni. Tästä innostuneena paljastan teille, mitä minä oikeasti puuhailin tuona keväänä, ja miten paljon kirjoja tuli todella luettua… Olin tehnyt jokaiselle viikolla A4-kokoisen aikataulun, jossa oli yksi osio päivän aikana tehtäville asioille ja toinen osio ajatuksille ja oivalluksille, joita päivän aikana oli tullut mieleen.

Viikko 14

Kirjat ilmestyivät maanantaina, ja kävin hakemassa ne Turusta. Viikon aikana luin kaikki kirjat ensimmäisen kerran läpi (muistan edelleen, etten ymmärtänyt niistä juurikaan mitään ensimmäisellä kerralla, varsinkaan Baselista!), ja sunnuntaina muutin Turkuun valmennuskurssin ajaksi. Jo ensimmäisellä viikolla aikataulusta näkyy, että asetin itselleni pieniä välitavoitteita ja palkitsin itseni ne saavutettuani: lauantain kohdalla lukee, että saan pitää vapaaillan, jos olen lukenut tietyn määrän siihen mennessä!

Viikko 15

Maanantaina alkoi valmennuskurssi materiaalien jaolla ja luku- ja vastaustekniikalla. Aloitin myös kirjojen tarkemman opiskelun. Muistiinpanokentässä olen pohtinut, olisiko opitun kertaus tehokkaampaa aamulla vai illalla. Viikko kului melko kiireisissä tunnelmissa valmennuskurssin ja oman opiskelun merkeissä. Olen merkinnyt tämän viikon lukumäärät ylös: maanantaina ja keskiviikosta perjantaihin olen opiskellut päivässä 10,5 tuntia, tiistaina 7,5, lauantaina 4 ja sunnuntaina 2 (noihin tosin sisältyy valmennuskurssi, jota oli joka päivä viitisen tuntia).

Viikko 16

Tällä viikolla olen lukenut hieman vähemmän, koska valmennuskurssia on ollut vain pari tuntia päivässä. Maanantain ja tiistain lukumäärät olivat 8,5 tuntia ja keskiviikon 6. Keskiviikon muistiinpano-osiossa lukee: ”Tänään oli ihan supertehoton lukupäivä. Mut niitä tulee ja sit on vaan osattava nousta seuraavana päivänä!”. Tostain jälkeen lukumääriä ei ole enää merkitty, ja olen kirjoittanut: ”Lakkaa tuijottamasta tuntimääriä. Älä merkkaa niitä ylös. Se riittää, kun tietää suunnilleen, paljonko on tullut luetuksi. Se ei oo se määrä, vaan se laatu!” Tuo on mielestäni tärkeää – jos huomaat, että jokin juttu ei toimi, kannattaa heti päästä siitä eroon eikä yrittää väkisin tehdä jotakin mikä ei toimi 🙂 Tuona viikonloppuna oli ensimmäinen harjoituspääsykoe, ja olen antanut itselleni luvan katsoa sunnuntaina vaalivalvojaisia, jos vain Basel on kokonaan luettu.

Viikko 17

Tällä viikolla olen käynyt kirjat läpi alleviivaten. Iltaisin on ollut valmennuskurssin luentoja. Olen vakiinnuttanut aikatauluuni, että kertaan aamulla aina tunnin asioita, jotka olen opiskellut edellisenä päivänä. Muistan, että oli jollain tavalla helpompi asettua aamulla kirjojen ääreen, kun ensin edessä oli jotakin tuttua ja sitten vasta piti alkaa päntätä jotakin uutta. Perjantaina muistiinpano-osiossa: ”Hermoromahdus numero 1.”

Viikko 18

Maanantai alkoi harjoituspääsykokeella. Illalla olen palkinnut itseni menemällä kaverin kanssa leffaan. Vappuna en ole pitänyt kokonaisia vapaapäiviä, mutta aattona olen sulkenut kirjat klo 18 ja suunnannut vapputansseihin. Seuraavana aamuna aikataulussa lukee ”saa herätä milloin haluaa”, ja ohjelmassa oli vain 3 tuntia kertausta.

Viikko 19

Tällä viikolla olen pyhittänyt aamut lukemiselle ja iltapäivällä kerrannut kaiken lukemani – ja tämän jälkeen suunnannut valmennuskurssille. Epäilen, että tämänkin viikon lukumäärät huitelivat siellä jossain kymmenen tunnin paremmalla puolella. Tämän viikon muistiinpanoista huomaa, että olen ollut jo melko peloissani ajan riittämisestä ja tulevasta pääsykokeesta: ”Älä panikoi ajan riittämistä. Sun on vaan tehtävä parhaasi ja luettava niin paljon kuin ehdit. Sen on riitettävä.” ”Hermoromahdus numero 4… Mutta tämän jälkeen oon ainakin entistä varmempi siitä, että mun on taisteltava! I can do it!”

Viikko 20

Tällä viikolla olen lukenut melko paljon – 9:00 olen mennyt kirjastolle ja 20:00 palannut kotiin. Siinä välissä olen käynyt myös valmennuskurssitunneilla. Viikonlopun aikataulu on melko yksinkertainen: ”8:00 aloita –> 21:00 lopeta”. Muistan, että tuona viikonloppuna palasin Turusta takaisin kotiin, sulkeuduin ullakkohuoneeseen lukemaan ja ilmoitin kaikille, että tulen sieltä vain syömään ja nukkumaan alakertaan, eikä minua saa häiritä 😀

Viikko 21

Tämä oli viimeinen viikko ennen pääsykokeita. Aloitin suurin piirtein 6:30 ja laitoin kirjat pois yhdeksän aikoihin. Tein myös harjoitustehtäviä – sekä valmennuskurssilta saatuja että itse tekemiäni. Viikon aikana päivät olivat seuraavanlaisia:
6:30-9:00 lue tiivistelmiä

9:00-9:30 aamupalaa

9:30-12:00 lue muistiinpanot/sisällysluettelot

12:00-12:30 lounasta

12:30-15:00 tehtäviä/muistilappuja

15:00-16:00 välipalaa ja ulkoilua

16:00-18:00 lue: peittotekniikka/muistilaput/sisällysluettelo

18:00-18:30 päivällistä

18:30-21:00 tehtäviä

21:00-22:00 rentoudu

22:00 nukkumaan!

Tuosta huomaa, että viimeisellä viikolla aloin olla jo aika loppu – lukeminen piti jaksottaa pieniin pätkiin, joiden aikana tein erilaisia juttuja. En olisi varmastikaan jaksanut lukea pelkkiä muistiinpanoja koko päivää, mutta vaihtelu virkisti ja sain rutistettua nuo päivät loppuun. Lauantai-iltana katsoin euroviisujen finaalin ja sunnuntaina minun piti vielä lukea iltakuuteen asti, mutta muistan saaneeni lopullisen hermoromahduksen jo ennen kuutta ja sen jälkeen en pystynyt enää lukemaan. Maanantaina sitten pääsykokeeseen ja sain jättää koko urakan taakseni 🙂

Tällainen oli tosiaan minun aikatauluni pääsykoekeväänä. Suosittelen ehdottomasti jonkinlaisen aikataulun tekemistä, koska se auttaa hahmottamaan, miten paljon luettavaa on ja missä ajassa mitäkin pystyy tekemään! Mitään tiukkaa aikataulua ei tarvitse tehdä, jollei sellainen omalle luonteelle sovi, mutta hiukan on ehkä hyvä suunnitella, mitä lukee milloinkin, ja onko esimerkiksi päiviä, jolloin ei pysty lukemaan ollenkaan. Haluan korostaa myös sitä, että kaikilla on ihan erilaiset oppimistyylit ja kaikki oppivat eri tavalla – minä luin aika paljon, ehkä jopa hieman liikaa, mutta vähemmälläkin määrällä on oikikseen päästy ja varmasti myös jatkossakin päästään! 🙂 Myös motivaatiota kannattaa pitää yllä – saattaa tuntua hölmöltä kirjoitella itselleen päiväkirjaan ”I can do it”, mutta ainakin minulle siitä oli oikeasti apua!

Unelmien ala ei välttämättä ole unelmaa ensisekunneista alkaen

Tämä postaus on henkilökohtaisin ja tärkein tekstini tähän mennessä. Minun on pitänyt kirjoittaa se jo kauan, mutta teeman surumielisyyden vuoksi en ole kyennyt kirjoittamaan ollessani liian iloinen ja onnellinen. Tänään tentti- ja syväriahdistuksen ja Jarkon Kuopio-lomallelähdön aikaansaamissa tunnetiloissa koen viimein olevani kypsä kirjoittamaan.

Tämä teksti kertoo siitä, kun monen vuoden työn vaatinut unelmien koulutusala, saakin opintojen alettua olon vain paskaksi.

Lue lisää

KV-viikko, vujut, sillis… ja olen yhä hengissä!

Heipä hei vain. Nyt on takana tosiaan elämäni ensimmäinen kansainvälisyysviikko, nimittäin Lexin KV-viikko 2017, teemanaan vakuutusoikeus. Täytyy sanoa, että tämä ensimmäinen viikkoni taitaa jäädä myös viimeisekseni, sillä ihan se ei ollut minun juttuni. Hauskaa ohjelmaa oli kyllä paljon, mutta silti hieman liikaa oli panostettu bileisiin, kun taas asiaohjelma jäi vähemmälle. Itse olisin kaivannut hieman enemmän tuota asiaohjelmaa ja luentoja. Kaiken kaikkiaan oli kuitenkin ihan mukava, vaikkakin rankka, viikko: ohjelmaan kuului muunmuassa mökkireissu Naantaliin, rentoutumista Caribiassa, lasersotaa (maailman hauskinta, kannattaa ehdottomasti vierailla keskustassa Eerikinkadun megazonessa!), minigolfausta ja uusiin ihmisiin tutustumista. Meillä majoittui myös kaksi opiskelijaa, toinen Vaasasta ja toinen Uppsalasta.

Kaikkein hienoimpana kokemuksena tästä viikosta jäi kuitenkin mieleen Lexin 56-vuotisvuosijuhlat. En ole koskaan aiemmin ollut vuosijuhlissa, enkä oikeastaan missään muissakaan noin hienoissa juhlissa, joten olin kyllä odottanut tätä perjantaita pitkään. Lippuja jonotin alkukeväästä Kirkkotiellä lähes vuorokauden, sillä halusin ehdottomasti varmistaa paikkani vujuilla jo heti ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Vuosijuhlat pidettiin VPK-talolla. En ollut koskaan aiemmin käynyt siellä, vaikka paikka sinänsä oli tuttu sillä tiedän, että siellä on järjestetty paljon lavatansseja. Monta kertaa minun on pitänyt sinne myös tanssimaan lähteä, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi – tästä eteenpäin minua ei tarvitsisi sinne kahta kertaa tanssimaan houkutella, koska paikka oli aivan upea! Juhlasali oli todella mahtava ilmestys romanttisine pylväineen ja säihkyvine kattokruunuineen. Meille fukseille oli varattu pöydät ylhäältä parvelta, joten pääsimme ihastelemaan loistokkuutta oikein paraatipaikalta.

Myös vuosijuhlien tarjoilut tekivät vaikutuksen. Olin valinnut lihamenun, enkä joutunut todellakaan katumaan valintaani – varsinkin alkuruokana ollut savupororulla teki vaikutuksen. Jälkiruokana oli aivan ihanaa valkosuklaajuustokakkua, jota olisi tosin saanut olla tarjolla kolme kertaa isompi pala… Myös juomapuoli oli varsin erinomainen eri asianajotoimistojen tarjoamia viinejä myöten.

Pöytäseurueeseeni kuuluivat kaksi parasta opiskelukaveriani sekä toisen heistä seuralainen, joten illallinen kului mukavan rupattelun ja ohjelmanumeroiden seuraamisen merkeissä. Myös sitsilauluja laulettiin! Illan kruunasivat (aivan liian lyhyet) tanssit, ja sitten olikin aika siirtyä Börssiin jatkoille. Jatkojen jatkoja juhlittiin Kirkkotiellä, ja täytyy myöntää että jalkani tamppasivat tanssilattiaa melkein aamukuuteen asti – kännykän terveyslaskurin mukaan melkein 20 kilometrin verran!

Seuraavana aamuna lähdettiin sitten viettämään sillistä Salon peltomaisemiin. Paikka oli todella hyvin valittu ja sääkin suosi, ja oli mahtavaa päästä nauttimaan sillispöydän herkuista kauniiseen auringonpaisteeseen ja tapaamaan niitäkin kavereita, joiden kanssa ei vujuilla ehtinyt vaihtaa kuulumisia. Muutaman tunnin jälkeen olin tosin jo saanut juhlatunnelmasta tarpeekseni ja olin aivan valmis takaisin kotimatkalle. Tuntui ihanalta päästä päivän jälkeen nukkumaan, varsinkin kun tiesi, ettei seuraavana päivänä tarvitse tehdä kerta kaikkiaan mitään.

Ja nyt tuntuu vieläkin ihanammalta, kun tietää että huomenna jatkuu taas normaali elämä ja ennen kaikkea pääsee taas vihdoinkin opiskelemaan! <3

Jokiranta kuvina

Heips! Minulla alkaa tänään Lexin kv-viikko, joten luvassa on varmasti paljon hauskaa ohjelmaa ja menoa ja meininkiä aamusta iltaan! Viikko huipentuu perjantaina vuosijuhliin, jotka ovat opiskelijaelämäni ensimmäiset 🙂 Jännää! Raportoin varmasti kv-viikosta ja vujuista loppuviikosta, mutta sitä ennen saatte nauttia viikonloppuisen valokuvausretken (joka oli puhelimeni mukaan 12 kilometrin pituinen!) kuvasaldosta – tältä näyttää ihana Turun jokiranta näin keväisin, yo-kylästä aina linnalle asti!

Kansanopiston kautta yliopistoon

Kuten olen jo aiemmin maininnut, vietin toisen välivuoteni kansanopistossa, tarkemmin sanoen Työväen Akatemialla Kauniaisissa. Ensimmäinen lukionjälkeinen vuoteni oli kulunut töissä, matkustellen ja au pairina, joten toisen vapaan syksyn koittaessa aloin kaivata seikkailujen sijaan pysyvyyttä elämääni. Yliopiston pääsykokeisiin lukeminen ei ollut onnistunut täysipäiväisenä au pairina, enkä ollut oikeastaan enää varma siitä, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan, mutta siitä huolimatta kaipasin takaisin koulun penkille. Suomeen palattuani aloin tutkimaan erilaisia mahdollisuuksia viettää vuosi kansanopistossa, ja pian olinkin vakuuttunut tuon vaihtoehdon järkevyydestä. Lopulta valitsin Työväen Akatemian sen sijainnin ja hinnan vuoksi, ja elokuun lopulla hyppäsin tuntemattomaan ja muutin Mäntyharjun yksiöstäni Kauniaisissa sijaitsevalle kampukselle.

Nyt pari vuotta myöhemmin olen edelleen sitä mieltä, että kansanopisto on paras tapa viettää välivuotta, mikäli unelmien opiskelupaikka on edelleen vasta haaveissa, mutta opiskelu jaksaa innostaa. Mikä kansanopistosta sitten tekee niin hyvän vaihtoehdon? Sen kerron tässä postauksessa!  

Lue lisää

Yliopistossa opiskelu on erilaista kuin lukiossa – mutta ei mitään avaruustiedettä

Yliopisto. Jo sanana se huokuu viisautta, ylevyyttä ja gloriaa. Ylopistossa opiskelevat älykkäät nuoret ihmiset, tulevaisuuden tutkijatoivot, joiden varaan koko yhteiskuntamme sivistys ja tulevaisuus nojaa. (Siksi onkin todella järkevää leikata koulutuksesta…) Siltä minusta tuntui, kun aikanaan pienenä säälittävä tuoreena ylioppilaana sain tiedon, että minut on hyväksytty yliopistoon. Onko minusta täyttämään nuo sivistysylimystön saappaat?

Lue lisää

Mitä soi mun Spotifyssa?

Minä kuuntelen aika paljon musiikkia. Nykyään tulee kuunneltua hieman vähemmän kuin ennen, koska on paljon muutakin tekemistä enkä uskalla pyöräillä kaupungilla kuulokkeet korvissa – pelkään, että keskityn vain musiikkiin ja jään autojen alle kun en kuule niitä. Olen lopettanut myös Spotify premium -tilaukseni syksyllä, mutta ilmaisversiota tulee silti käytettyä jonkin verran. Minulla on tapana tehdä joka kuukaudelle oma lista, jossa on lempparikappaleeni siltä kuukaudelta – tuota listaa sitten popittelen kuukauden verran, kunnes on seuraavan kuukauden listan vuoro.

Mitä minä sitten kuuntelen? Ykkösmusiikkia minulle on Suomi-iskelmä (erityisesti tanssibändit kuten Sinitaivas, Taikakuu, Neljänsuora ja Finlanders) sekä lattarimusiikki. Suosikkiartistejani lattarigenrestä ovat muunmuassa Juanes ja Enrique Iglesias. Myös reggaeton-musiikki on lähellä sydäntä, lemppariartisteja esimerkiksi Maluma ja Dasoul. Näiden lisäksi tulee kuunneltua laidasta laitaan vähän kaikenlaista. Jos hyvä biisi löytyy niin genrellä ei ole väliä, olen kaikkiruokainen!

Tähän postaukseen ajattelin koota lempparibiisejäni noilta kuukauden listoilta menneeltä vuodelta. Ehkä niistä löytyy teille lukijoillekin uusia suosikkeja!

Helmikuu 2017

Juanes – Hermosa Ingrata

Laura Voutilainen – Miks ei

Marc Anthony – Dímelo

Johannes Linstead – The Streets of old San Juan

Ed Sheeran – Shape of you

Enrique Iglesias – Subeme la radio

Clean Bandit – Rockabye

Tammikuu 2017

Neljänsuora – Soittakaa Kuurankukkaa

Tuure kilpeläinen – Rakkaudella on nälkä

Jani & Jetsetters – Jätä mut

Joulukuu 2016

Maluma – La intencion

Joey Montana – Hola

Nicky Jam – Travesuras

Maluma – Borro Cassette

Syyskuu 2106 (loka-marraskuussa ei tullut tehtyä listoja, kuuntelin enemmän valmiita sekoituksia ja vanhoja omia listojani)

Pietarin Spektaakkeli – Liian kuuma

Soha – Mil pasos

Elokuu 2016

Cosculluela – Te Busco

Reik – Ya me enteré

Nicky Jam – Hasta el amanecer

Luny Tunes – Mayor que yo

Johanna Kurkela – Rakkaus tekee vapaaks

Heinäkuu 2016

Nightwish – I want my tears back

Van Morrison – Brown eyed girl

The Beatles – Penny Lane

Mike Diamondz – La Onda

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani – Autiosaari

Juha Tapio – Jotain niin oikeaa

Kesäkuu 2016

Alvaro Soler – Sofia

Sinitaivas – Saunapuhdas

Pachanga – Vida Positiva

Toukokuu 2016

Jari Sillanpää – Malagaan

Enrique Iglesias – Duele el corazón

Pitbull – Piensas

Dasoul – Vuela corazón

Sinitaivas – Kaikkeuden kaunein

Huhtikuu 2016

Pitbull – Dime

Juha Tapio – Sinun vuorosi loistaa

Ed Sheeran – I see fire

Nightwish – while your lips are still red

Nicolas Mayorca – Mi canción

Sergey Lazarev – You are the only one

Maaliskuu 2016

Dasoul – Si me porto mal

Joey Montana – Picky

Gente de zona – Traidora

Pablo Lopez – Tu enemigo

Finlanders – Sä oot se oikea

Helmikuu 2016

Enrique Iglesias – Oyeme

Pitbull – Haciendo ruido

J Balvin – Ginza

Pitbull – El Taxi

Kauppiksen pääsykokeen UKK

Montako tuntia kauppatieteiden pääsykokeeseen pitää lukea, ja miten hyvin asiat oikeasti pitää osata? Tässä postauksessa vastaan yleisimpiin kauppatieteiden pääsykoetta koskeviin kysymyksiin. 

Lue lisää

Opiskelijakortti on avain alennusonneen

Kun on pienen aikuiselämänsä aikana toistaiseksi elänyt ainoastaan lukiolaisen ja opiskelijan elämää, ovat opiskelijaedut käyneet lähes itsestäänselvyydeksi. Tottakai saan ruokaa ruokalasta halvemmalla ja tottakai voin vuokrata leffan eurolla opiskelijakorttia väläyttämällä, olenhan minä opiskelija!

Lue lisää

Käy Muumilaaksoon!

Olen aina ajatellut, että Naantali on ensisijaisesti kesäkaupunki, eikä siellä ole talvella juuri mitään nähtävää. Tämä harhaluulo todistettiin kuitenkin vääräksi, kun suuntasimme viikonloppuna pikku päiväretkelle Naantaliin. Siellä oli perinteiset tuhkamarkkinat, ja markkinoiden jälkeen (ne oli melko nopeasti kierretty) suuntasimme Muumimaailmaan.

Muumimaailmahan on yleisölle auki vain kesäisin, ja ilmeisesti myös jokusen päivän hiihtolomien aikaan, mutta muuten sinne pääsee päivisin vapaasti kävelemään. Näin talvisaikaan eivät tietenkään mitkään muumitalot ja muut ole auki eikä kaikkialle pääse katsomaan, mutta minulle kierros siellä ja tepastelu muumitalon kuistilla olivat silti erittäin antoisa kokemus. En ole koskaan päässyt käymään muumimaailmassa, vaikka olenkin ihan muumien ykkösfani. Viikonlopun reissun jälkeen olen kyllä varma, että haluan käydä siellä kesällä ihan aukioloaikaan!

Ja tässä vielä reissulta napattuja kuvia – nykyään harvoin tulee otettua isoa kameraa mukaan, kun kännykälläkin saa ihan hyviä kuvia, mutta kyllä sitä aina huomaa kameran kanssa kuvaillessaan, miten hauskaa se onkaan (ja miten paljon parempia kuvista oikeasti tulee)!

 

Uusi periodi, uudet kujeet

Heippa taas!

Tänään starttasi lukuvuoden viimeinen periodi, ja olo on ihmeellisen huojentunut. Viime periodi ei ollut työmäärältään edes kovin raskas, mutta siitä huolimatta koko helmikuu tuntui henkisesti yhdeltä pitkältä ja huonosti alkaneelta päivältä: mikään ei oikein huvittanut, ja velvollisuuksien ajattelukin sai mut ahdistumaan. Onneksi nyt stressitasojen laskettua elämänilokin on tehnyt paluuta! 

Lue lisää

Vuosijuhlat = proffajuhlat = proffikset = kevään upein juhlaspektaakkeli!

Kevät on yliopistossa vuosijuhla-aikaa. Vuosijuhlat ovat ainejärjestöjen vuosittain tai pienissä ainejärjestöissä esimerkiksi joka viides vuosi järjestettävät iltapukujuhlat, joiden virallisena päivänä syödään arvokas juhlaillallinen, kuullaan puheita ja ollaan tyylikkäitä, ja seuraavana päivänä jatketaan juhlintaa rennommin silliaamiaisella eli silliksellä, jonka jälkeen ainakin lääkiksessä juhlat jatkuvat edelleen saunalla ja lopulta saunan jatkoilla. Äärimmäisen raskas ja vähänuninen viikonloppu, mutta aivan superhauska!

Lue lisää

Ai tuleeko susta joku politiikko?

Minulla ei ole koskaan ollut sen kummempia unelma-ammatteja. Kauppiksenkin valitsin osin siksi, että saisin hetken lisää mietintäaikaa tulevaisuudensuunnitelmiini. Kun pääainevalinta ei ekan vuoden aikana selkiytynytkään enkä ollut valmis lyömään tulevaisuuden suuntaani lukkoon, hain vielä toiseenkin tutkintoon. Ihan vaan siksi, että useampi ovi olisi minulle avoinna sitten myöhemmin. Tässä postauksessa kerron, mihin minun tutkinnoillani voi työllistyä ja mitkä ovat omat tulevaisuudensuunnitelmani! 

Lue lisää

Millaista porukkaa lääkiksessä on?

Lääkistä kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Lääkisläiset ovat rikkaiden lääkäreiden tai vähintään lakimiesten lapsia, jotka purjehtivat ja golfaavat kesäisin, ovat omanarvontuntoisia mulkkuja, jotka eivät tiedä oikeiden töiden tekemisestä mitään, ja ennen kaikkea lääkisläiset ovat kiinnostuneita vain muista lääkisläisistä tai parhaan puutteessa muista ”eliittiyliopistolaisista” (= kauppislaisista ja oikislaisista). Olin itsekin vähällä uskoa näin.

Lue lisää

Kotona vai kirjastossa?

Nyt kun pääsykoekevät on käynnistynyt (tosin oikiksen pääsykoekirjojen ilmestymiseen on vielä aikaa), on aika miettiä omaa pääsykoelukemista. Kuinka paljon on valmis lukemaan, kuinka paljon ylipäänsä ehtii lukea (käykö esimerkiksi samalla töissä), millaisia lukutekniikoita haluaa käyttää? Yksi käytännön kysymyksistä on se, missä aikoo lukea. Varmasti suurimmalla osalla ihmisistä vaihtoehdot ovat joko kirjastolla tai kotona. Ohessa minun listani kotona ja kirjastolla lukemisen plussista ja miinuksista!

Kotona

+ Ei tarvitse näyttää ihmiseltä; koko päivän voi lukea pyjamassa hiukset sekaisin.

– Koska ei tarvitse lähteä minnekään, voi jossain vaiheessa iskeä mökkihöperöityminen.

-/+ Jääkaappi on lähellä. Toisaalta tämä on hyvä, koska ei tarvitse käyttää aikaa ruuan hakemiseen kaupasta tai kahvilaan menemiseen, mutta toisaalta jääkaapin läsnäolo voi myös aiheuttaa houkutuksia luku-urakan keskellä 😀

– Ei näe muita lukijoita, jotka tsemppaisivat lukemaan.

– Kaikkea muuta ”pakollista” tekemistä on liian helppo keksiä; aina kun pitäisi lukea, kämppä alkaa näyttää sotkuiselta tai pyykit on pestävä mitä pikimmin.

+ Voi lukea mukavasti sängyssä tai sohvalla (toisaalta kirjastostakin voi löytyä sohvia).

Kirjastossa

+ Muut lukijat ympärillä tsemppaavat.

+ Kirjastolla ei ole mitään muuta tekemistä, joten on pakko lukea.

– Kirjastolle siirtyminen vie aikaa – toisaalta se on hyvää arkiliikuntaa.

– Kirjastolla voi olla meluisaa ja täpötäydessä lukusalissa voi olla vaikea keskittyä. Kirjastolta ei myöskään aina löydy lukupaikkaa päivän kiireisimpinä tunteina, joten kirjastolle kannattaa mennä jo heti kun se aukeaa!

Itse luen vähän siellä täällä. Pääsykoekeväänäni luin lähes yksinomaan kirjastossa, koska siellä pystyi keskittymään hyvin. Nykyään olen oppinut lukemaan myös kotona. Luenkin vaihtelevasti kummassakin paikassa – kotona silloin, kun minulla ei ole mitään koulujuttuja yliopistolla, ja kirjastossa koulun jälkeen tai yliopistolla olevien luentojen ja aktiviteettien välissä. Joskus saatan myös lähteä ihan vartavasten päiväksi kirjastolle opiskelemaan, jos minulla ei ole koulua mutta kotona lukeminen ei tahdo sujua. Uskon, että lukupaikalla on merkitystä – on tärkeää, että pystyy keskittymään ja saa jotakin aikaiseksi. Lukupaikka kannattaa siis valita huolella! Lukupaikkoja on hyvä myös välillä vaihdella, jotta siihen yhteen ainoaan ei kyllästy 🙂 Ja tietysti paikkoja on muitakin kuin koti ja kirjasto – ihan loppukeväästä voi lähteä lukemaan vaikka rannalle tai puistoon!

Pääseekö yliopistoon ilman valmennuskurssia?

Tämä on kysymys, joka pyörii varmasti monen yliopistoon hakevan mielissä tällä hetkellä. Osa taas on varmaan jo ilmoittautunut valmennuskurssille, ja jotkut kurssit ovat alkaneet jopa jo viime syksyn puolella. Tässä postauksessa kerron vähän siitä, mitä itse ajattelen valmennuskursseista ja millaisiin tarpeisiin voisin valmennuskursseja suositella.

Lue lisää
Sivu 1 (17)12345...10...Viimeinen »