• Tositarinoita Turun yliopistosta

    Kaikki bloggaajat

    Millaista opiskelijaelämä todella on? Seitsemän Turun yliopiston opiskelijaa kertoo oman tarinansa. Blogitekstit ovat aikaväliltä 16.10.2015–21.4.2016.

Millaista porukkaa lääkiksessä on?

Lääkistä kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Lääkisläiset ovat rikkaiden lääkäreiden tai vähintään lakimiesten lapsia, jotka purjehtivat ja golfaavat kesäisin, ovat omanarvontuntoisia mulkkuja, jotka eivät tiedä oikeiden töiden tekemisestä mitään, ja ennen kaikkea lääkisläiset ovat kiinnostuneita vain muista lääkisläisistä tai parhaan puutteessa muista ”eliittiyliopistolaisista” (= kauppislaisista ja oikislaisista). Olin itsekin vähällä uskoa näin.

Lue lisää

Kotona vai kirjastossa?

Nyt kun pääsykoekevät on käynnistynyt (tosin oikiksen pääsykoekirjojen ilmestymiseen on vielä aikaa), on aika miettiä omaa pääsykoelukemista. Kuinka paljon on valmis lukemaan, kuinka paljon ylipäänsä ehtii lukea (käykö esimerkiksi samalla töissä), millaisia lukutekniikoita haluaa käyttää? Yksi käytännön kysymyksistä on se, missä aikoo lukea. Varmasti suurimmalla osalla ihmisistä vaihtoehdot ovat joko kirjastolla tai kotona. Ohessa minun listani kotona ja kirjastolla lukemisen plussista ja miinuksista!

Kotona

+ Ei tarvitse näyttää ihmiseltä; koko päivän voi lukea pyjamassa hiukset sekaisin.

– Koska ei tarvitse lähteä minnekään, voi jossain vaiheessa iskeä mökkihöperöityminen.

-/+ Jääkaappi on lähellä. Toisaalta tämä on hyvä, koska ei tarvitse käyttää aikaa ruuan hakemiseen kaupasta tai kahvilaan menemiseen, mutta toisaalta jääkaapin läsnäolo voi myös aiheuttaa houkutuksia luku-urakan keskellä 😀

– Ei näe muita lukijoita, jotka tsemppaisivat lukemaan.

– Kaikkea muuta ”pakollista” tekemistä on liian helppo keksiä; aina kun pitäisi lukea, kämppä alkaa näyttää sotkuiselta tai pyykit on pestävä mitä pikimmin.

+ Voi lukea mukavasti sängyssä tai sohvalla (toisaalta kirjastostakin voi löytyä sohvia).

Kirjastossa

+ Muut lukijat ympärillä tsemppaavat.

+ Kirjastolla ei ole mitään muuta tekemistä, joten on pakko lukea.

– Kirjastolle siirtyminen vie aikaa – toisaalta se on hyvää arkiliikuntaa.

– Kirjastolla voi olla meluisaa ja täpötäydessä lukusalissa voi olla vaikea keskittyä. Kirjastolta ei myöskään aina löydy lukupaikkaa päivän kiireisimpinä tunteina, joten kirjastolle kannattaa mennä jo heti kun se aukeaa!

Itse luen vähän siellä täällä. Pääsykoekeväänäni luin lähes yksinomaan kirjastossa, koska siellä pystyi keskittymään hyvin. Nykyään olen oppinut lukemaan myös kotona. Luenkin vaihtelevasti kummassakin paikassa – kotona silloin, kun minulla ei ole mitään koulujuttuja yliopistolla, ja kirjastossa koulun jälkeen tai yliopistolla olevien luentojen ja aktiviteettien välissä. Joskus saatan myös lähteä ihan vartavasten päiväksi kirjastolle opiskelemaan, jos minulla ei ole koulua mutta kotona lukeminen ei tahdo sujua. Uskon, että lukupaikalla on merkitystä – on tärkeää, että pystyy keskittymään ja saa jotakin aikaiseksi. Lukupaikka kannattaa siis valita huolella! Lukupaikkoja on hyvä myös välillä vaihdella, jotta siihen yhteen ainoaan ei kyllästy 🙂 Ja tietysti paikkoja on muitakin kuin koti ja kirjasto – ihan loppukeväästä voi lähteä lukemaan vaikka rannalle tai puistoon!

Pääseekö yliopistoon ilman valmennuskurssia?

Tämä on kysymys, joka pyörii varmasti monen yliopistoon hakevan mielissä tällä hetkellä. Osa taas on varmaan jo ilmoittautunut valmennuskurssille, ja jotkut kurssit ovat alkaneet jopa jo viime syksyn puolella. Tässä postauksessa kerron vähän siitä, mitä itse ajattelen valmennuskursseista ja millaisiin tarpeisiin voisin valmennuskursseja suositella.

Lue lisää

Elämä valmistumisen jälkeen – onko sitä?

Vielä ei ehkä ole kovin ajankohtaista miettiä sitä, mitä tulee valmistumisen jälkeen tekemään – olenhan vasta pikku fuksi. Silti minulta usein kysytään, mihin aion suuntautua sitten, kun ne maisterin paperit olen käteeni saanut. Ja tuleehan sitä usein pohdiskeltua itsekin, vaikka aika valmistumisen jälkeen tuntuukin vielä melko kaukaiselta.

Oikiksesta voi suunnata todella moniin ammatteihin. Ensimmäisenä tulevat kaikille varmasti mieleen ne perinteiset tuomari, syyttäjä ja asianajaja. Näiden lisäksi oikeustieteen maisteri voi toimia myös esimerkiksi erilaisissa yrityksissä, julkisoikeudellisissa laitoksissa (kuten Suomen Pankki tai Kela), tai vaikkapa yliopistossa professorina tai yliopisto-opettajana. Työllistymismahdollisuudet ovat niin laajat, etten usko itsekään osaavani antaa kattavaa vastausta siihen, missä kaikissa tehtävissä oikeustieteen maisterit voivat toimia.

Kuten olen maininnut, olen haaveillut oikiksessa opiskelusta jo 13-vuotiaasta asti. Siitä asti olen myös ajatellut, että oikiksesta valmistuttuani haluan tuomariksi. Tämä päätös tuntui sinetöityvän lukion toisella luokalla, kun kävimme seuraamassa käräjäoikeuden istuntoja yhteiskuntaopin lakitietokurssilla, ja pöydän takana ollut tuomari teki minuun suuren vaikutuksen. Hän oli tosi asiallinen ja asiantunteva ja perustelikin tuomionsa niin hyvin!

Vielä oikiksen alussakin ajattelin, että kyllä minusta varmasti tuomari tulee. Nyt olen kuitenkin alkanut miettiä myös muita vaihtoehtoja. Tuomarin työssä on paljon hyviä puolia – tuntuu jollain tavalla hienolta ajatella, että taistelisin oikeuden puolesta, ja voisin työssäni parhaassa tapauksessa myös auttaa ihmisiä. Toisaalta tuomarin virkaan liittyy valtava määrä vastuuta, eikä se varmasti ole henkisesti kaikkein kevyin ammatti. Silti siinä jokin edelleen viehättää. En pidä mitenkään mahdottomana, että päätyisin loppujen lopuksi kuitenkin tuomariksi (tarkennus: eihän tuomariksi tietysti noin vain päädytä, vaan virkaan pääsemiseksi on tehtävä paljon töitä, niihin on varmasti paljon kilpailua!).

Viime syksynä EU-oikeuden kurssilla aloin miettiä, että minua saattaisi kiinnostaa myös EU-oikeus. Oli aivan uskomattoman mielenkiintoista opiskella kokonaan englanniksi ja sukeltaa sisään Euroopan Unionin järjestelmään. EU-oikeuteen erikoistuminen voisi myös tarjota mahdollisuuksia kansainvälisiin työtehtäviin. Olisi upeaa tehdä töitä esimerkiksi Brysselissä EU-asioiden parissa. Ehkä ei koko elämää, mutta ainakin jonkin aikaa.

Jo ennen valmistumista olisi mahtavaa päästä ulkomaille opiskelemaan tai työskentelemään. Olen vakavasti miettinyt vaihtoon lähtemistä – unelmakohteeni olisi todennäköisesti Keski-Euroopassa, ehkä Ranskassa tai Saksassa. Espanjakin olisi paikkana ihana, mutta toisaalta olen asunut siellä jo melkein vuoden, ja olisi upeaa oppia myös ranskan tai saksan kieli niin, että sitä voisi käyttää yhtä sujuvasti kuin englantia ja espanjaa. Vanhemmille oikeustieteen opiskelijoille on tarjolla myös erilaisia harjoittelujaksoja ulkomailla. Jos en lähde vaihtoon, niin tartun aivan varmasti tällaiseen tilaisuuteen!

Ennen tuota tulevaisuutta on kuitenkin vuorossa lähitulevaisuus – nyt keväällä on ohjelmassa Lex Spex, Lexin KV-viikko ja tietysti vuosijuhlat – joihin onnistuin saamaan lipun ja joita odotan ehdottomasti eniten ikinä! Ei tässä vielä ole kiire miettiä valmistumisen jälkeistä aikaa, kun itse opiskeluaikakin on täynnä kaikkea ihan huikeaa 🙂

Postauksen kuvat Nizzan-reissulta parin vuoden takaiselta kesältä. Noita kuvia katsellessa tulee todella sellainen olo, että vaihtovuosi Ranskassa ei olisi mikään huono idea!

6 vinkkiä aktiivisempaan arkeen

Opiskelijana istumista tulee harrastettua turhankin paljon. Tuoreen tutkimuksen mukaan keskiverto korkeakouluopiskelija istuu lähes 11 tuntia päivässä, mikä on leijonanosa koko hereilläoloajasta. Tämä on oikeastaan aika ymmärrettävää: opiskeljat istuvat ensin koko päivän luennoilla ja kirjastossa, ja saman verran istutaan vielä kotona illalla.

En ollut oikeastaan ajatellut istumisen haittoja ennen yliopiston orientoivaa viikkoa. Tuolloin kerrottiin yhden luennon verran Turun yliopiston ja YTHS:n Pylly ylös -kampanjasta ja istumisen terveysvaikutuksista. Luennolla ja myös kampanjan sivuilla kerrottiin, että 6-8 tunnin istuminen on terveysriski liikuntaharrastuksesta huolimatta, ja että istuminen on yhteydessä mm. lihomiseen, väsymiseen, aineenvaihdunnan hidastumiseen ja niska-, hartia- ja selkävaivoihin. (Lisää mielenkiintoisia juttuja aiheesta mm. täällä ja täällä!) Vastaavasti tauot istumisesta muun muassa virkistävät aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Tuon luennon jälkeen havahduin miettimään omaa istumistani. 

Lue lisää

Mikä ihmeen Lex Spex?

Koska oikiksen speksiviikko lähestyy huimaa vauhtia, on aika kirjoitella teille vähän siitä, mitä speksailu ylipäätään on ja mitä se on antanut minulle tänä ensimmäisenä lukuvuonna!

Lue lisää

Tenttistressiä ja tukkajuttuja

Viime aikoina olen kunnostautunut erilaisten vapaaehtoisprojektien parissa! Viime viikolla käytiin kuvaamassa The Shiftin markkinointivideota, johon prokkiksessa mukana oleva opiskelukaveri pyysi mua esiintymään. Kuvaukset kestivät yhden illan verran, ja vaikka ulkona palelu ei ollutkaan mitään suurta herkkua, oli se ihan hauska kokemus ja odotan valmista videota innolla!

Tällä viikolla puolestaan kävin hiusmallien valintatilaisuudesta, jonka olin bongannut somemainoksesta.

Lue lisää

On vain yksi meidän speksi!

Minusta ei lääkiksessä tullut ainejärjestöaktiivia, vaikka fysiikalla ja bilsalla ajattelin, että sellainen homma voisi minulle sopia, mutta jotain erityistä lääkiksellä oli kuitenkin minulle vapaa-ajan täytteeksi tarjota. Himpun yli kahden viikon päästä nimittäin esitetään TLKS:n vuoden 2017 speksin ensi-ilta ja minulla on ilo olla mukana puvustamassa ja maskeeraamassa esitystä jo neljättä kertaa! ♥

Lue lisää

Vaihtoon, harjoitteluun, kv-tutoriksi?

Nyt tammi-helmikuussa ovat olleet käynnissä Turun yliopiston vaihtohaut eri puolille maailmaa. Yliopistolla on pyörinyt erilaisia vaihtoinfoja sekä hakuklinikoita, joilla voi saada opastusta itseään kiinnostavista hakukohteista ja käytännön asioista. Minunkin suunnitelmanani oli alun perin hakea nyt vaihtoon, mutta vaikuttaa siltä, että joudun lykkäämään vaihtohaaveitani vielä vuodella – ensi vuosi kun menee vielä tiukasti taloustieteen kurssien, poliittisen historian aineopintojen ja kandin parissa. Hinku vaihtoon on kuitenkin jo nyt suuri, joten vuoden päästä täytän toivottavasti itsekin vaihtolomakkeita!

Ihana Hong Kong löytyy myös vaihtokohteiden listalta!

Vaihtoon Taiwaniin tai Ruotsiin?

Mihin sitten hakisin vaihtoon, jos haen? Englanninkieliset maat eivät kiinnosta minua juurikaan, sillä olen päässyt hiomaan englantiani jo ollessani au pairina Australiassa. Sen sijaan haluaisin oppia puhumaan myös jotain toista kieltä yhtä sujuvasti. Minun osaltani tämä tarkoittaisi siis kiinankielisiä alueita, ja Turun yliopistolla on onneksi paljon eri hakukohteita sinne päin maailmaa! Vaihtoyliopistoja löytyy niin manner-Kiinasta, Hong Kongista, Macausta kuin Taiwanistakin. Tällä hetkellä eniten kiinnostaisi Taiwaniin lähteminen, sillä löysin sieltä yhden vaihtoyliopiston, jossa olisi tosi mielenkiintoisen kuuloisia kursseja politiikasta ja kansainvälisistä suhteista!

Lähikohteista kiinnostavin olisi Ruotsi, johon Turun yliopistolla on myös paljon vaihtokohteita. Olen aika hyvä ruotsissa, mutta en ole päässyt aikoihin käyttämään kielitaitoani tositilanteissa. Hyvä ystäväni opiskelee Tukholman yliopistossa, joten ajatuksen tasolla olisi aika mahtavaa päästä samoille hoodeille, haha! Toisaalta Ruotsiin nyt pääsee muutenkin parillakympillä laivalla, ja se voisi tuntua turhankin samanlaiselta kuin Suomi.

Vietin lukioaikana mahtavan viikon ruotsin kielikurssilla Grännassa, eikä yhtään haittais jos pääsisin sinne suunnalle takaisin! Tota tukkaa ei ehkä oo niin ikävä 😀

 

Kansainvälistyä voi myös muulla tapaa

Vaikka en välttämättä lähtisikään vaihtoon, haluan ehdottomasti päästä ulkomaille jossain muodossa. Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla myös paljon kansainvälisiä harjoittelupaikkoja, ja yksi suurimmista haaveistani olisikin päästä harjoitteluun (ja joskus myös töihin) Suomen suurlähetystöön tai EU-delegaatioon ulkomaille. Tämän haaveen haluaisin toteuttaa jo ensi vuonna! Kauppiksessa eikä poliittisessa historiassa ole kummassakaan pakollista harjoittelua, mutta harjoitteluun meneminen tuntuu siitä huolimatta olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Yksi vaihtoehto on myös kesävaihto tai yliopistojen kesäkurssit, jos vain satun löytämään jonkun itseäni kiinnostavan ohjelman.

Paljon puhutaan myös kotikansainvälistymisestä, joka tarkoittaa nimensä mukaisesti kansainvälistymistä kotimaasta käsin. Minua kiinnostaisi kovasti kv-tutoriksi ryhtyminen Turkuun tuleville vaihtareille, sillä olisi tosi kivaa päästä enemmän tekemisiin tänne tulevien vaihtareiden kanssa! Haku kv-tutoriksi on nyt avoinna, joten saattaa olla, että naputtelen hakemukseni vielä tämän kuun kuluessa.

Ihana, tuskaisa français juridique

Kun syksyllä kuulin, että oikiksen kursseihin kuuluu oikeusranskan ja oikeussaksan kurssit, olin innoissani. Kumpaakin kieltä olin lukenut yläaste-lukioaikana viitisen vuotta, joten ajattelin, että omaan alaan liittyvät kurssit kielistä olisivat varmasti hyödyllisiä ja mielenkiintoisia.

Lue lisää

Vuosijuhlat pikkubudjetilla

Mä en oikein pitänyt wanhojen tansseista. Pidin kyllä siitä suunnitteluvaiheesta, kun sai piirrellä mekkoja vihkonnurkkiin ja miettiä pieniä yksityiskohtia, ja pidin siitä yhteisöllisyydestä, joka oli käsin kosketeltava, kun iltana ennen wanhoja oltiin kaikki koristelemassa liikuntasalin kattoa mansikkaharsoilla ja pujottelemassa jouluvaloja katsomon kaiteisiin. Sen sijaan en ole koskaan tykännyt tanssimisesta, ja kun tansseja joutui vetämään jalkojen alle tallautuvassa mekossa ja yleisön katsellessa kahtena päivänä peräkkäin, olin kaukana mukavuusalueeltani.

Vuosijuhlista puolestaan olen tykännyt aivan superpaljon!

Lue lisää

Studentlife essentials x5

Jo aiemmin blogissani olen maininnut, miten tärkeää opiskelijalle on ensinnäkin nukkua tarpeeksi, syödä hyvin ja tehdä välillä myös ihan muita juttuja kuin opiskella. Nämä ovat sellaisia isompia asioita, jotka ovat opiskelijalle välttämättömiä. Mutta mitkä ovat sellaisia pieniä arjen juttuja, joita ilman ei kerta kaikkiaan tulisi toimeen? Listasin viisi asiaa, jotka ovat minulle elintärkeitä opiskelussani, ja joita käytän päivittäin – asiaa, joita ilman en voisi kuvitellakaan eläväni.

1) polkupyörä

Polkupyörä on Turussa aivan ehdoton! Koululle on matkaa reilut kaksi kilometriä, ja kyllähän sen kävelee reilussa vartissa, mutta polkupyörä nopeuttaa ja helpottaa matkantekoa huomattavasti – varsinkin nyt, kun kävelytiet ovat peilijäässä ja käveleminen on huomattavasti huterampaa kuin liikkuminen nastarenkain varustetulla polkupyörällä. Minulla on ollut polkupyöräni kanssa vähän ongelmia, syksyllä takakumiin tuli muutaman kerran reikä ja nyt takapyörän ulkokumi ei meinaa pysyä paikallaan. Polkupyörällä liikkumista oppii todella arvostamaan, kun tuon parhaan kaverin toimiminen ei olekaan enää itsestäänselvyys :’D

2) kalenteri

Minä en kerta kaikkiaan voisi elää ilman kalenteria. Sinne olen merkannut kaikki luennot, kielten tunnit, tehtävien deadlinet, tapahtumat… Joka päivälle teen myös erikseen listan siitä, mitkä kaikki tehtävät on sinä päivänä saatava tehdyksi ja kuinka paljon sinä päivänä on mitäkin luettava. Pääni kerta kaikkiaan halkeaisi, jos en laittaisi kaikkea kalenteriin – enkä varmasti olisi paikalla (ainakaan ajoissa) missään, kun unohtaisin kaikki tapahtumat! Opiskelijan kannattaa todella opetella käyttämään kalenteria, sillä se helpottaa elämää huomattavasti (ps. Yliopistoltakin saa oman kalenterin, mutta muumit veivät kuitenkin voiton tänä vuonna!).

3) yliviivaustussit

No ne yliviivaustussit. Minusta kaikkein paras tapa lukea on lukea tekstistä paperista versiota, johon saa itse tehdä merkintöjä (minun kohdallani siis yliviivailla sydämen kyllyydestä erivärisillä yliviivaustusseilla). Hiukan olen nyt joutunut opettelemaan nettikirjojen lukemista ja sitä, että kirjastosta lainattuihin kirjoihin ei saakaan tehdä merkintöjä, mutta kaikkein mieluiten käsittelen kuitenkin aineistoa, josta minulla on oma kopio, johon saan tehdä merkintöjä. Värit auttavat hahmottamaan asioita ja teksti tulee luettua huolellisemmin, kun sieltä yliviivaa olennaisia asioita – tällöin teksti tulee itse asiassa luettua kaksi kertaa ihan huomaamatta!

4) tee

Toiset addiktoituvat opiskeluaikana kahviin, toiset teehen. Minä olen aina juonut tosi paljon teetä, ja juon edelleenkin. Kun lukeminen alkaa tökkiä, kupillinen kuumaa teetä piristää – varsinkin, jos joukkoon sekoittelee lusikallisen hunajaa, nam! Minun suosikkejani ovat yleensä vihreät teet, ja iltaisin tykkään juoda rooibosteetä, koska sen piristävä vaikutus on vähäisempi. Kyllä minä kahviakin juon – aamuisin teen yleensä aamukahvin niin, että lämmitän mikrossa kupillisen maitoa ja sekoitan siihen teelusikallisen pikakahvia. Tämän tavan opin Espanjassa, ja olen edelleen sitä mieltä, että se on parasta kahvia, mitä maailmassa on!

5) sähköposti

Yllätyin syksyllä siitä, miten tärkeä viestintäväline sähköpostista tuli. Sähköpostia kannattaa opetella lukemaan aktiivisesti opintojen alkaessa – itse olen liittänyt molemmat sähköpostiosoitteeni kännykkääni, ja saan aina uudesta sähköpostista ilmoituksen aivan kuin muistakin viesteistä. Sähköpostilla ilmoitetaan tärkeistä kursseihin liittyvistä asioista, arvosanoista, aikataulumuutoksista… Lexiltä tulee myös joka sunnuntai ”sunnuntaimeili”, jossa kerrotaan ainejärjestön tulevista tapahtumista ja meneillään olevista ilmoittautumisista. Sähköposti on siis todella hyödyllinen!

Superhyvä (ja -helppo!) papukeitto

Lupailin aiemmin, että jaan tänne superhyvän papukeiton reseptin. Oikeastaan tämä keitto on niin helppo, etten tiedä, voiko varsinaisesti puhua edes reseptistä! Jos haluaa tehdä suuremmalle joukolle, kannattaa laittaa kaksi purkkia tomaattimurskaa ja valkoisia papuja, mutta pienemmälle porukalle riittää kumpaakin yksi.

Tarvitset:

Sipulia (halutessasi myös valkosipulia) – oman maun mukaan yksi tai kaksi, itse pidän sipulista joten laitan aina paljon 🙂

Tomaattimurskaa 1-2 prk

Valkoisia papuja tomaattikastikkeessa 1-2 prk

Kidney-papuja 1 prk

Kermaa 1-2 dl

Oman maun mukaan mausteita, itse tykkään basilikasta, paprikamausteesta, chilistä ja valkosipulista. Suolaa ei tarvitse juurikaan, jos sekaan kaataa myös papujen liemet!

Toimi näin:

Paista sipulit kattilan pohjalla, öljytilkan tai voinokareen kera. Sen jälkeen lisää vain loput aineet, mausteet, lämmitä jonkin aikaa ja nauti! Näin helppoa ruokaa tuskin onkaan, ja kaiken lisäksi tämä on vielä yksi parhaista ruuista mitä voi olla!

 

 

 

Tervetuloa YO-kylään!

Monesti ihimisten kanssa keskustellessani kohtaan ennakkoluuloja YO-kylää kohtaan, ja moni sanoo, ettei muuttaisi sinne ikimaailmassa. Näin puoli vuotta täällä asuneena ajattelin avata hieman omaa näkökulmaani asiaan ja kertoa, miksi YO-kylä on minusta oikein kiva paikka asua!

Lue lisää
Sivu 3 (18)12345...10...Viimeinen »