• Tositarinoita Turun yliopistosta

    Simo Repo

    Minä olen Simo. Opiskelen Turun yliopistossa muun muassa psykologiaa, taiteita ja filosofiaa. Pääaineeni on musiikkitiede jota opiskelen viidettä vuotta. Minusta elämässä tärkeää on kasvaa ihmisenä, tehdä sitä mitä haluaa ja elää täyttä elämää.

    Lue blogiani Katso esittelyvideoni

Kiitokset lukijoille

Minun on aika laittaa piste tähän blogiin kirjoittamiselleni, mutta sitä ennen voin vielä hetken reflektoida kokemustani, joka on ollut itseasiassa hyvin mielenkiintoinen. Kun on kirjoitettava omasta elämästään julkisesti säännöllisin väliajoin, tuo se omaan elämään erikoisen näkövinkkelin – ainakin minunkaltaiselleni, joka en niin kovin usein kirjoita julkisesti elämästään. Voin kuitenkin suositella blogin pitämistä jokaiselle: tämä on ollut hyvin avaava kokemus. 

Lue lisää

Pidä kiinni tavoitteistasi rohkeasti

Kun vuonna 2010 sain postissa kirjeen, jossa kerrottiin, että minut on hyväksytty Turun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan, oli se senastisen elämäni paras hetki. Vaikka silloin minusta tuntuikin, että olin läpäissyt pääsykokeen helposti, ei tie siihen tilanteeseen ollut helppo. Olin yrittänyt aikaisempina vuosinakin yliopistoon, mutta tuloksetta. Joinain vuosina olin yrittänyt useampaankin yliopistoon samaan aikaan.

Lue lisää

Loppuja ja uusia alkuja

Moni asia on tulossa omalta kohdaltani päätökseen. Ensinnäkin opiskeluni ovat saavuttaneet sen pisteen, että niistä on jäljellä omien laskujeni mukaan päättötyön loppuunkirjoittaminen kommervenkkeineen ja viisi tenttiä. Tai kuusi, riippuen siitä, pääsenkö persoonallisuuspsykologiasta läpi. Vahva tuntu on kyllä, että pääsen. Talvi on päättynyt ja kevät on alkanut. Lukuvuosikin on loppu, ainakin tavallaan. Yliopistossa lukuvuosi kestää syksystä syksyyn, mutta kesällä järjestetään yleensä vain harvoin opetusta. Ja kohta loppuu tämänkin blogin pitäminen.

Lue lisää

Mikä minua inspiroi

Arvatkaa mikä inspiroi gradun tekemiseen ja yliopistosta valmistumiseen! Minäpä kerron: se että ulkona lämpötilat nousevat, puutarha odottaa laittamista ja että aurinko paistaa. Kunhan kesä tulee, haluan, että työni on valmis, mutta vielä olen sisällä ja katselen ikkunasta ulos. Kadulla lenkkeilijä hölkkää ohi t-paidassaan. Aurinko säteilee ikkunaan, jonka lasi on paisteesta lämmin. Kävelen toiselle puolelle asuntoani. Keittiön ikkunasta näkyy puutarhaan, jossa isokokoinen kyyhky istuu puunoksalla järjestelemässä sulkiaan. Se näyttää niin isolta, että munii varmaan kohta joukon munia johonkin lähistöllä olevaan pesään. Mieleeni tulee paljon asioita, joita voisin vielä tehdä asuttamani taloyhtiön puutarhassa: lehtikasan tasoittaminen, puutarhapyödän kantaminen ulos, hieman lisää haravointia… En vaan voi. Minulla on juuri nyt tärkeämpi tehtävä. Olen saanut jälleen inspiraatiota gradun kirjoittamiseen, sen muoto tasoittuu rivi riviltä, se alkaa saavuttaa lopullista olomuotoaan.

Lue lisää

Suurten tavoitteiden täyttymistä

Graduni on saavuttanut vähimmäismittansa. Ainakin melkein. Olen kaikkineen kirjoittanut sitä 54 sivua. Ohjemitta on 60–80 sivua, mutta gradua ei mitatakaan sivumäärissä, vaan sisällön laadussa. Kuitenkin se, että olen saavuttanut tuon rajapyykin tarkoittaa, että olen opinnäytetyötä varten sanonut aiheestani tarpeeksi. Kun vielä kirjoitan muistiinpanojani auki, sekä puhtaaksikirjoitan gradua, sivumäärä nousee vielä reilusti.

Lue lisää

Ajankäytön hallintaa

Gradun kirjoittaminen on ollut työlästä, mutta palkitsevaa. Tähänkin asti, kun tutkielman lopullinen muoto alkaa olla paketissa, olen löytänyt uusia kulmia tutkimusaiheeseeni. Huolimatta siitä, että lopputyön tekeminen on vaatinut aikaa ja vaivaa, ei se ole käynyt puuduttavaksi. Vaikka kaikkina päivinä gradu ei edistykään, useimmiten, kun pääsen uppoutumaan työhön, huomaan yhtäkkiä kahden tunnin kuluneen ja tekstimäärän lisääntyneen sivulla. Kun sitten selaan tekstitiedostoa hieman pidemmälle, on siellä taas paljon pelkkiä muistiinpanoja odottamassa aukikirjoittamista. Työtä siis riittää vieläkin paljon samalla, kun graduni sivumäärä lähestyy vähimmäisvaatimusta.

Lue lisää

Vastapainoa gradun kirjoittamiselle

Huh huh! On ollut melkoista savottaa viime viikkoina näppäillä gradua valmiiksi. Nyt voisin sanoa, että voiton puolella ollaan. Aikani menee pääsääntöisesti lähdeteosten selailussa sekä ideoiden aukikirjoittamisessa. Se on pölyistä puuhaa. Auringonvalo ulkona lisääntyy jatkuvasti – Turun seudulla lumet ovat jo melkein kokonaan sulaneet, mutta minun on istuttava näyttöpäätteen ääressä. Vaan niinhän se on, ettei oikein mitään saavuta ilman uhrauksia. Vaan ei pelkästään sisällä voi olla tällaisena aikana: kaikelle tälle pakertamiselle on saatava vastapainoa! Käväsin tuttavani kanssa Turun kauniissa Ruissalossa ihmettelemässä lopputalven luontoa. 

Lue lisää

Pääsykoekirja-arvio

Tässä blogipäivityksessä kerron lyhyesti Turun yliopiston taiteidentutkimuksen pääaineena opiskeltavien oppiaineiden, musiikkitieteen, taidehistorian, kotimaisen ja yleisen kirjallisuustieteen sekä mediatutkimuksen kevään 2016 pääsykoekirjasta. Meillä Turussa voi opiskella myös, mutta luovaa kirjoittamista ja sukupuolentutkimusta sivuaineina, joihin ei kuitenkaan haeta yhteishaussa. Näitä oppiaineita pääsee opiskelemaan, kunhan ensin hankkii itsensä opiskelemaan jotain muuta pääaineena.

Lue lisää

Gradu-uutisia

Koska opiskeluni tällä hetkellä koostuu paljolti gradun kirjoittamisesta, voisin kertoa siitä jotain.

 

Kerroin aikaisemmin, vuodenvaihteen tienoolla, gradustani ja siitä, kuinka aion kirjoittaa sen tämän kevään aikana valmiiksi. Tarkalleen ottaen en osaa vielä sanoa, miten työ tulee valmiiksi, mutta voisin sanoa sen olevan aikataulussa. Joskaan viivytyksiin ei ole paljoa varaa. Haluan tehdä työni kunnolla. Gradun tekeminen on ollut yllättävän mieluisaa puuhaa. Teenkin sitä melkein päivittäin, jos minulla vain on aikaa muulta. Vain tämän blogin kirjoittaminen, muutamien tenttikirjojen lukeminen ja jotkin päivittäiset askareet ja sosiaaliset aktiviteetit menevät aikataulullisesti gradun kirjoittamisen edelle.

Lue lisää
Sivu 1 (4)1234